Rakastettu isä ja pitkäaikainen Kempin pääluottamusmies, ammattiosasto 23:n toimitsija sekä vasemmistoliiton vaikuttaja Kalervo ”Kapo” Piiponniemi kuoli helatorstaina 68:n vuoden ikäisenä.
Vasemmistolaisen maailmankatsomuksen Kalervo omaksui jo hyvin nuorena. 1967 Elvi-äiti jäi yllättäen leskeksi. Perheen vanhimpana lapsena Kalervo olisi halunnut jäädä Pohjois-Pohjanmaalaiselle Pyhännälle ja auttaa äitiään hankkimalla perheelle elantoa hanttihommia tehden. Elvi passitti Kalervon Lahteen ammattikouluun, sillä hän näki kouluttautumisen olevan tie kohti parempaa tulevaisuutta. Tuon ajan heikko sosiaaliturva ja ajoittainen nuiva suhtautuminen avoimen ei-uskonnollisen lesken avunpyyntöihin tuli nuorelle Kalervolle tutuksi, ja hän koki sen raskaasti. Elvi vaikutti myöhempinä aikoina vahvana naisena Pyhännän kunnanvaltuustossa. Kalervo hankki SKDL:n jäsenkirjan. Auttamisesta tuli näin Kalervolle elämäntehtävä, jota hän hoiti aina jämäkällä lempeydellä ja lähimmäisen rakkaudella. Palo puolustaa pienempää säilyi loppuun saakka; Kalervo ehdittiin vahvistaa ehdokkaaksi kevään kuntavaaleihin.
Ammattiliittoon Kalervo liittyi heti koneistajaksi valmistuttuaan 16.6-71. Lähes 50-vuoden AY-ura alkoikin pian alkaneella yleislakolla. Metalliliiton luottamustoimissa hän toimi vuodesta 1979 lähtien. Työura alkoi Kempillä, jossa hän toimi myös pääluottamusmiehenä. Metalliliiton ammattiosasto 23:n toimitsijana Kalervo toimi1998-2014. Vasemmistoliiton ja SKDL:n toiminnassa hän oli aktiivisesti mukana. Kalervo vaikutti kuntapolitiikassa valtuutettuna 2001-2008 ja varajäsenenä 2009-2017 sekä lukemattomissa muissa luottamustehtävissä vuodesta 1977 alkaen.
Vaikka asiat välillä olivatkin kiperiä, oli työ- ja puoluetoverien mukaan lempeälle kaverille mahdoton suuttua. Päättäjänä hän oli lahjomaton, minkä käännyttäjät saivat kokea mm. valtuuston VT12-linjauksen äänestyksessä. Jäämme kaipaamaan Kalervon harkittuja, lempeään huumoriin paketoituja, kokemuksesta kumpuavia viisauksia, joita hän tarpeen vaatiessa annosteli. Erityisesti Kalervon taitava sanankäyttö on jäänyt mieleen värikkäistä liittokokouspuheista
Musikaalinen Kalervo toimi aikanaan innokkaana rumpalina Skdl:n orkesterissa sekä ahkerana tapahtumien valokuvaajana. Viime vuosina hän enemmänkin keskittyi tukemaan ja kannustamaan nuorempia eteenpäin politiikassa ja luoden turvallista, kannustavaa ilmapiiriä. Kalervo oli tarkkanäköinen pohdiskelija, jonka terävästä kynästä syntyneitä oivaltavia kirjoituksia saimme lukea aivan viimeisiin aikoihin saakka. Myös tyttärensä Katjan hän sai innostettua ehdokkaaksi kevään kuntavaaleihin jatkamaan arvokasta työtä eriarvoisuuden poistamiseksi.
Eläköidyttyään Kalervo toimitti talkoolaisena Pesäkallion kesätetterissa aina hyväntuulisena ”alemman lipunkannanrepijän virkaansa”. Teatteri oli Kalervolle tärkeä harrastus aina 70-luvulta saakka Duunariteatterin riveissä. Hänet nähtiinkin niin Pikkuteatterin kuin kaupunginteatterin näyttämöllä. Teatterikatsomoon hän, ahkerana kävijänä, ehti tutustuttaa myös lapsenlapsensa Aapon ja Venlan. Kalervo nautti suuresti kiireettömästä luonnon keskellä olemisesta, mökkeilystä ja kalastelusta. Isänä Kalervo oli rauhallinen. Hän kannusti tekemään ja kokeilemaan rohkeasti kaikenlaista. Valmiiden vastausten sijaan hän ennemmin kysyi ja kannusti miettimään itse.
Toveria, isää ja kapinavaaria kaivaten,
Tytär Katja Piiponniemi lapsineen sekä AY- ja puoluetoverit