Vasemmistoliiton Lahden kunnallisjärjestö ry

Tykkää

kulttuuri

Vasemmistoliitto haluaa taata kulttuurin ja liikunnan saavutettavuuden

:

Kaupunginhallituksen talousarvio valtuustolle sisältää Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä lukuisia ongelmia. Kaupunkilaisten arjen laatua ja hyvinvointia vähentävät budjettiratkaisut tulevat jatkossa kalliiksi.

Esitys sisältää edelleen 0,4M€ leikkauksen liikuntapalveluihin sekä 82 000€ kulttuuripalveluiden. Kulttuurilla ja liikunnalla on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvoinnille, terveydelle ja osallisuudelle. On ristiriidassa taloudellisten ja strategisten linjausten kanssa sulkea liikuntapaikat asukkailta ja heikentää museon ja vapaan kentän taiteilijoiden toimintaedellytyksiä sekä kulttuurin saavutettavuutta.

Vaikka valtio pelasti teatterin ja orkesterin, on 2023 ”lumo-säästöjen” toteutus niille kohtalokasta. Museo säästää tämän vuoden vaatimuksen mm. työtiloista, mikä merkittävästi heikentää henkilökunnan työhyvinvointia, 2023-vuoden säästövaatimuksista sekään ei enää selviä. Lumo-ohjelma on mahdoton toetuttaa ja ajaa toteutuessaan alas kulttuurilaitoksemme.

Wellamo-opiston hintojen nosto ei edistä omatoimisen oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Siltä varalta, että maksut karkaavat talousarviopäätöksillä monien ulottumattomiin, vasemmistoliitto edellyttää Kaiku-kortin käyttöönottoa ja aktiivista tarjoamista ihmisille jotka hyötyisivät kulttuuripalveluiden käytöstä, mutta joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä palveluiden käytölle.

Lisäksi esityksessä ongelmana on, että siinä ei ole huomioitu varhaiskasvatuksen pahasti tänä vuonna kasvaneiden palvelusetelikulujen vuoksi pitkäksi mennyttä budjettia. Kun kaupungin omaa palvelua on karsittu, on perheillä valittavana ollut lähinnä palvelusetelipaikkoja. Tiedossa on ensi vuodelle vähintään 1,4 M€ vaje kuluvan vuoden perusteella. Jos tätä vajetta kurotaan julkisesta palvelutuotannosta, kasvavat kustannukset jälleen arviota ja kuluvan vuoden toteumaa enemmän kasvavien palvelusetelikulujen myötä, jolloin lisätalousarviotarve 2022 on tätä vuotta suurempi. Kaupungin talousarvion tulee perustua todelliseen tarpeeseen. Tietoinen alibudjetointi ei ole sallittua. Perheillä ei tällä hetkellä ole todellista valinnanvaraa, kun tarjolla on lähinnä palvelusetelipaikkoja, siksikin oman palvelutuotannon riittävyydestä on pidettävä huoli.

Lisätiedot Elisa Lientola, Vasemmistoliiton Lahden valtuustoryhmän pj

0442518806

Valtuustoterveiset 15.1.2018 kokouksesta

:

Vihdoin päätös Taide- ja muotoilukeskuksesta

Valtuuston kokous 15.1.2018 (http://www.mediaserver.fi/live/lahti) keskittyi Taide- ja muotoilukeskuspykälään.

Pykälä koski luvan antamista kaupunginhallitukselle jatkaa prosessia Taide- ja muotoilukeskuksen perustamiseksi Malskin kiinteistöön Päijänteenkadulle. Taustalla on Taidemuseon pitkä riutuminen epätarkoituksenmukaisissa tiloissa joissa vuokrasopimus on päättymässä. Museolle on aikojen saatossa ollut tilavaihtoehtoja ja -haaveita eri puolilla kaupunkia. Viimeisen vaiheen, josta nyt näyttäisi vastoin ehkä monen lahtelaisen uskoa näyttäisi lopulta syntyvän tulosta, käynnisti vuosi sitten keskustelu Sokoksen yläkerran tiloista Taide- ja muotoilukeskuksen tilaratkaisuksi. Tuo keskustelu johti tilavertailuun, jonka lopulta voitti Malskin LAD-vaihtoehto. Malskin tiloissa toimi aikanaan vetovoimainen matalankynnyksen monitoimijakeskus Taidepanimo.

Perussuomalaiset ryhmänä, Kokoomuksen Kristina Joensuu ja Sari Niinistö, Sdp:n Jarkko Nissinen ja Seppo Koskinen kävivät esittämässä pitäytymistä vanhassa. Äänestyksessä vastustajat jäivät vähemmistöön luvuin 45-14.

Taide- ja muotoilukeskusta vastustettiin talousargumentein ja uskonpuutteella hankkeen vetovoima- ja elinvoimavaikutuksiin. Puoltavat puheenvuorot keskittyivät myös talousvaikutuksiin. Onneksi suurin osa valtuutetuista ymmärsi hankkeen tuottavana investointina ja lisäävän matkailualan työllisyyttä. Keskustan elinvoima nähtiin hyötyjänä hankkeessa.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä uskoo taiteen merkitykseen arjessa sekä taide- ja muotoilukeskuksen positiivisiin vaikutuksiin kaupungin taloudelle. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Lientola perusteli keskusta näin:

Hyvät valtuutetut, arvon puheenjohtaja,

Viisas tulevaisuuden kaupunki investoi henkiseen pääomaan.

Kansainvälisen museoneuvoston määritelmän mukaan museon on pysyvä, yhteiskuntaa ja sen kehittymistä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja mielihyvää tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään. Museoihin kerätään järjestelmällisesti taidetta, kulttuurihistoriaa tai luonnontiedettä koskevaa aineistoa.

 

Meillä taidemuseo on odottanut viisikymmentäluvulta saakka paikkaansa ja toimintatarkoituksensa toteutumista.

Tämän museon ensisijaisen tehtävän ohessa museo on myös väistämättä osa aluetaloutta, sen luovaa ekosysteemiä ja aina museo on osa matkailun kenttää keskeisesti. Museot ovat keskeinen matkailupäätöksiin vaikuttava tekijä. Tutkimusten museo jättää aluetalouden kautta kaupungin kassaan moninkertaisesti sen mitä nyt panostetaan. Onneksi Lahti on ennenkin ollut viisas ja meillä on myös orkesteri ja teatteri. Elävä taide- ja muotoilukeskus yhdessä vapaan kentän kulttuurin kanssa antaa turistille syyn viipyä yön yli pidempään. Kaupungille kulttuurimatkailu on taloudellisesti kannattava investointi, taiteen perässä matkustavat koulutetut ihmiset, jotka kuluttavat myös palveluita ja ostavat paikallisia tuotteita.

Jos taloudellista kasvua haetaan, sellainen kulutus joka lisää tosiasiallisesti ihmisen hyvinvointia ja henkistä pääomaa on minun mittareillani parasta mahdollista kasvua.

Minä haluan että jokaisella koulutuksesta ja tulotasosta riippumatta on mahdollisuus päästä taiteen luokse. Siksi ei vain fyysinen saavutettavuus, vaan myös taloudellinen ja sosiaalinen ovat tärkeitä kysymyksiä. Huomioiden Lahden väestön sosioekonominen asema lipun hinta suunnitelmissa on liian korkea. Tutkitusti sopiva lipun hinta löytyy 4-10 euron haarukasta, mutta uskon että lipun arvoa voidaan hioa alaspäin, onhan kävijätavoitekin asetettu lahtelaisen kunnianhimon mukaan alas. Kun uusi taide- ja muotoilukeskus on enemmän kuin nykyinen taidemuseo Veskulla, enemmän kuin osiensa summa se tulee kyllä pääsemään tuplasti suunnitelman tavoitteeseen.

Mutta tärkeintä on, että keskus suunnitellaan ja toteutetaan poistamaan esteitä kulttuurisen pääoman kartuttamisen ja henkisen kasvun tieltä. Suurin este museokäynneille ei ole taloudellinen este, vaan se ettei ole kokemusta museokävijyydestä tai ylipäätään taiteen kokijuudesta. Tai ketään jonka kanssa mennä, eikä sisäistä skeemaa kuinka museossa toimitaan. Saattaa kuulostaa hassulta esteeltä meille joille näyttelyt ovat arkea.

Taiteen tulee olla monimuotoisena osa arkea ja mitä varhaisemmin yksilö oppii käyttämään taidetta minuutensa jäsentelyyn, ilmaisuun, ympäristösuhteensa pohtimiseen, itsensä kyseenalaistamiseen tai vaikka vain hetkellisen mielihyvän hakemiseen rakentavalla tavalla sen parempi yksilölle kuin yhteisöllekin.

Uusi Taide- ja muotoilukeskus tarjoaa ihan uudenlaisen oppimisympäristön lapsillemme ja nuorillemme, jotain sellaista mitä emme ole osanneet kaivata koska sitä ei vielä missään ole. Suunnitelmaa ei saa vesittää kopioimalla olemassa olevia museoita tai taidehalleja, vaan menemällä sisällöllisesti niin syvälle aikaan ja ilmiöihin, ettei muualla ole uskallettu. Kokonaisuuden onnistuminen vaatii myös vapaan kentän resurssitarpeiden tunnistamista.

Taidetta pitkin voi kommunikoida vaikeatkin asiat ja tuoda ihmisiä yhteen. Taiteen hyvinvointivaikutukset on moneen kertaan tutkittu fakta ja oma arvonsa on itsessään taiteen uutta luovalla, arvaamattomalla toimintalogiikalla sen kohdatessa yleisönsä. Taide- ja muotoilukeskus ei ole rajattu ympäristö kuten taidekaan ei ole mitään yhteiskunnasta ja arjesta irrallista, vaan sen kiinteä osa.