Vasemmistoliiton Lahden kunnallisjärjestö ry

Tykkää

sotemaksut

Valtuustokauden 2012-2017 viimeinen kokous 15.5.2017

:

Valtuustoryhmä vasemmalta: Matti Kauppila, Tapio Hakatie, Vuokko Kautto, Elisa Lientola, Antti Holopainen, Pekka Järvinen

 

Valtuustokauden viimeinen kokous 15.5. maanantaina sisälsi tarkastuskertomuksen ja palkkiosäännön lisäksi lukuisia aloitevastauksia, mukana myös vastaus Vasemmistoliiton aloitteeseen terveyskeskusmaksujen poistosta.

 

Valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Antti Holopainen vastauksesta aloitteeseen:

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Ilmoitin kaupunginhallituksessa, että virkamiesvalmistelussa esillä ollut päätösesitys ei alkuunkaan tyydytä Vasemmistoliiton valtuustoryhmää. Päätösesitys olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteluun.

Terveyskeskuksissa perittävät hoitaja- ja lääkärimaksut ovat viime vuosina nousseet niin korkeiksi, että niillä on vaikutusta palvelujen piiriin hakeutumiseen erityisesti pienituloisissa väestöryhmissä.

Korkeat terveyskeskuksen lääkäri- ja hoitajamaksut muodostavat taloudellisen esteen erityisesti pienituloisimmille väestöryhmille käyttää palveluja. Pienituloiset ovat usein pitkäaikaissairaita ja vammaisia, jotka ovat jääneet eläkkeelle varhain. Tarve terveyspalvelujen käyttöön on suuri  ja säännöllinen terveydentilan ja lääkehoidon seuranta ovat tarpeen.

Terveyskeskusmaksujen tuotto vuositasolla Lahdessa on arvioitu olevan 1,7 miljoonaa euroa ja koko Hyvinvointikuntayhtymän alueella 3,5 miljoonaa euroa. Osa maksujen tuotosta kuluu niiden perintäjärjestelmän ylläpitoon, mikä henkilötyöpanos voitaisiin suunnata terveyspalvelujen tuottamiseen.

Lahden kaupungin olisi tullut käynnistää neuvottelut muiden Hyvinvointikuntayhtymän jäsenkuntien kanssa terveyskeskusmaksujen perinnän tarkoituksenmukaisuudesta ehdottamalla kunnille terveyskeskusmaksusta luopumista. Mikäli neuvotteluissa kunnat päätyvät maksujen poistamisen tai niiden olennaisen alentamisen kannalle, tulisi maksujen perinnästä luopumisesta antaa konserniohjeet Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän hallitukselle talousarvion valmistelua varten

Valitettavasti esitykseni ei saanut kannatusta, joten jouduin jättämään eriävän mielipiteeni päätösesitykseen. Maan hallitus on valmistelemassa sosiaali- ja terveysmaksulainsäädännön kokonaisuudistusta. Terveyskeskusmaksut ovat vain  pieni osa tekeillä olevan uudistuksen maksupotissa. Lainsäädännön valmistelu antaa hyvän mahdollisuuden korjata epäkohta valtakunnallisella maksujen poistamisratkaisulla.

Paikallista valtaa maksuasiassa on käyttänyt mm Helsingin kaupunginvaltuusto poistamalla terveyskeskusmaksut 2012. Samanlainen linja olisi ollut mahdollista Lahdessa ja Päijät-Hämeessä, mitä linjaa Vasemmistoliitto on esittänyt useaan otteeseen myös Lahdessa.

Uusi valtuusto ja Hyvinvointikuntayhtymä voivat muuttaa linjaa aiempaan verrattuna, kun valta vaihtuu niin Lahden kaupungissa kuin hyvinvointikuntayhtymässä. Vasemmistoliitto toivoo ensisijaisesti valtakunnallista terveyskeskusmaksuista luopumislinjausta. Mikäli se ei etene, tulemme jatkamaan alueellista kampanjaa maksujen olennaiseksi alentamiseksi tai poistamiseksi.

 

Keskustelua käytiin myös Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta 2016

 

 

 

Lahti korjaa lääkärintodistusten maksukäytäntöä

:

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti 5.9. 2016 valtuustokysymyksen (löytyy täältä: https://lahti.vas.fi/2016/09/09/laakarintodistusten-maksullisuus-tarkastelun/) koskien mm. diabeteksen hoitoon tarvittavien lakisääteisten lääkärintodistusten maksukäytänteitä Lahdessa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston oikeuskoeteltuihin tapauksiin perustuva kanta maksuttomuuden puolesta oli ristiriidassa Lahden käytännön kanssa. Lahti peri terveyskeskuslääkärin kirjoittamista sairaudenhoitoon liittyvistä todistuksista 51,40€ maksun. Tämä on aiheuttanut merkittävää alueellista epätasa-arvoa. 
 
Käytäntö on hankaloittanut ennestään erityisesti niiden pienituloisten asemaa, jotka tarvitsevat julkisen terveydenhuollon palveluita paljon ja joihin myös terveyskeskusmaksujen korotukset sekä lääkeomavastuuosuuden nosto kipeimmin osuu ja pahimmillaan näin estää oikea-aikaisen hoidon.
Lahden sosiaali- ja terveystoimialan virkamiesten oltua asiassa yhteydessä Sosiaali- ja terveysministeriöön on STM lähettänyt kunnille infokirjeen , jossa annetaan viimein yksiselitteiset ohjeet lain tulkinnasta. Maksuja kyseisistä todistuksista ei voida periä ja Lahden kaupunki muuttaa maksukäytännön välittömästi vastaamaan ohjeita.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on hyvillään siitä että asiasta saatiin viimein kaivattu valtakunnallinen ohjeistus ja laki jonka tarkoitus on turvata asiakkaiden hoito toteutuu tarkoituksenmukaisesti.

Lääkärintodistusten maksullisuus tarkastelun alle

:

Vasemmistoliiton Lahden valtuustoryhmä jätti 5.9. Kaupunginhallitukselle valtuustokysymyksen sairaudenhoitoon liittyvien lääkärintodistusten maksullisuudesta.

Lahden kaupunki ja muut Päijät-Hämeen kunnat ovat jossain vaiheessa uudelleentulkinneet lakia ja alkaneet periä maksuja terveyskeskuslääkärien ns. B-todistuksista. Voisi ajatella että kyse on lillukanvarsista. Kyse on kuitenkin periaatteellinen. Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on jo kuntia kahteen otteeseen asiassa paimentaneet. Nyt alueellisesti ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa.

Tämä todistusten maksullisuus kolahtaa myös taas koviten siihen joukkoon, johon jo ennestään terveyskeskusten lääkäri- ja hoitajamaksut osuvat kipeiten, samoin kuin lääkekorvausomavastuiden nosto. Esimerkiksi diabetes-potilainen oikea-aikainen ja oikeanlainen hoito pienituloisilla vaarantuu jo ilman tätäkin maksua. Siksi valtuustoryhmä katsoi tarpeelliseksi puuttua asiaan.

Valtuustokysymys

”Miten Lahti aikoo jatkossa toimia terveyskeskusten lakisääteisten sairauden hoitoon tarvittavien lääkärintodistusten maksuttomuuden toteutumiseksi lain tarkoittamalla tavalla. (Kansanterveyslaki (66/1972), Terveydenhuoltolaki (1326/2010), Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992).

Aluehallintoviraston tiedotteessa terveyskeskuksille todetaan, että potilaan sairauden hoitoon liittyvän lääkärintodistuksen tulee olla maksuton.
”Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut kantaa terveyskeskuksissa kirjoitettavien lääkärintodistusten maksuttomuuteen asiakaspalautteen vuoksi. Viraston saamien tietojen mukaan Parkanon terveyskeskus peri asiakkailtaan maksun niin sanotusta B-lausunnosta, joka tarvitaan Kelan erityiskorvauksen hakemiseksi pitkäaikaissairauden lääkehoidon kustannuksiin, Kelan kuntoutukseen haettaessa ja pitkäaikaisen sairasloman tarpeen osoittamiseksi. Aluehallintovirasto pyysi kantaa asiaan sosiaali- ja terveysministeriöltä, joka jätti kannanoton kuitenkin aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto katsoo, että edellä mainitut lääkärintodistukset ja -lausunnot ovat sairaudenhoitoon liittyviä todistuksia, joista ei kansanterveystyössä saa asiakasmaksulain mukaan periä maksua. Muiden lääkärintodistusten maksuttomuuteen virasto ei ota tällä päätöksellään kantaa.

Aluehallintoviraston käsitys on, ettei asiakasmaksulakia ja -asetusta voi tulkita niin, ettei vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoidon kustannusten korvauksiin tarvittava ja viranomaisen vaatima (Kela) lääkärintodistus liittyisi hoitoon. Epäselvissäkin tapauksissa tulisi aluehallintoviraston mielestä käyttää perusoikeusmyönteistä tapaa asiakkaan edun mukaisesti niin, että lääkärintodistus tai -lausunto olisi pääsääntöisesti maksuton.” Avin tiedote 20.10.2015.

Lahdessa ja muualla Päijät-Hämeessä lain maksuttomaksi tarkoittamista todistuksista on alettu perimään maksua. Yhdenvertaisuuden kannalta on ongelmallista jos alueittain tulkitaan lakia eri tavalla. Esimerkiksi diabetes-potilas on Päijät-Hämeessä heikommassa asemassa kuin Länsi-ja Sisäsuomen aluehallintoviraston alueella. Länsi- ja Sisä-Suomen Avin kanta perustuu oikeudessa koeteltuihin tapauksiin, joten se olisi syytä ottaa ohjeeksi Lahdessakin.

5.9.2016 Vasemmistoliiton Lahden valtuustoryhmä”

Sotelautakunta siunasi talousarvion äänestyksellä, Sivistyslautakunta teki yksimielisen lisäysesityksen

:

30.8.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sivistyslautakunta tekivät talousarviopäätöksiä

 

Sosiaalilautakunta TA-prosessiin huppu päässä

Sosiaali- ja terveystoimialan talousarvioraami ja talousarvion esittämistapa hyvinvointikuntayhtymän synnyttämisvaiheessa ilman erillisiä sitovuustasoja oli erityisen haastava. Vain tuloina ja menoina esitetty talousarvio ei anna mahdollisuutta evästää tilaajanahyvinvointikuntayhtymää Lahden tarpeista ja kipupisteistä. Toimintamallia ei voi avoimesta demokratiasta kehua.

SOTE:n talousarvion informatiivisyydessä on toivomisen varaa

SOTE:n talousarvion informatiivisyydessä on toivomisen varaa

Vasemmistoliitto piti tärkeänä hoitajamaksujen poiston lisäksi suun terveydenhuollon jonojen purkua resurssoimalla kahteen hammashoitaja-lääkäripariin (181200) sekä vanhustenhuollon palveluasumisen 7 paikan lisäämistä (350 000) ja kotihoidon palvelujen lisäämistä 650000:lla eurolla. Hyvinvointipalveluja haluttiin vahvistaa puolella miljoonalla eurolla sosiaalihuoltolakiuudistuksista johtuvien muutoksien mahdollistamiseksi. Tarvetta olisi ollut suurempaankin vastaantuloon. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon raami vaikuttaa alibudjetoidulta huomioiden kuluvankin vuoden paineet ja kasvun lisäykset. Toimialan tuskatila ja  on hyvin lautakunnan jäsenten tiedossa. Nyt ollaan tekemässä säästöjä jotka pahimmillaan johtavat valtaviin lisäkuluihin.

Hyvinvointikuntayhtymäprosessin vuoksi esitykset piti tehdä yhtenä 2181200 €:n kustannuslisäyksenä, joka sisälsi myös sitovuustason siirtoa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, niin että perusterveydenhuoltoa voidaan vahvistaa vastaamaan kaupunkilaisten tarpeita, jotta Akuutti24 ei tarpeettomasti kuormitu. Lautakunnan varapuheenjohtaja Sdp:n Kari Lempinen teki muutosesitykset Vasemmistoliiton Elisa Lientolan kannattamana. Nuutoksen puolesta äänestivät myös Maire Lähteenmäki, Seppo Koskinen ja Johanna Tuliainen demareista sekä Vesa Pellinen (ps). Muutosesitys hävisi äänin 6-6 puheenjohtajan (Hannu Himanen, kok) äänen ratkaistessa tuloksen.
Vasemmistoliitto jatkaa työtään taksapolitiikan suunnan kääntämisessä. Valtuustoryhmä ja kunnallisjärjestö eivät hyväksy terveyskeskusten hoitajamaksun perimistä ja korotuksia lääkärimaksuihin.

 

Sivistyslautakunta teki oman talousarvioesityksenensä

Sivistyslautakunnalla oli käsittelyssään talousarviokehys, joka olisi merkinnyt merkittäviä vähennyksiä esimerkiksi opetushenkilöstölle. Myös koulunkäyntiavustajien vähennystarve olisi raamin myötä ollut useita kymmeniä henkilöitä. Samoin varhaiskasvatukseen esitettävät ”säästöt” herättivät kauhua. Lukio-opetuksen 220000 euron vähennys olisi merkinnyt noin 100 kurssin leikkaamista. Nuorten työllistämiseen kohdistuvia määrärahoja oltiin myös esityksen mukaan leikkaamassa. Sekä lautakunnan oikealla että vasemmalla laidalla oltiin valmiita kohtuullistamaan esitystä – oikealla vähän vähemmän (1,8 M euroa) – vasemmalla enemmän (2,5 M euroa). Painopisteissä oli pieniä eroja, mutta neuvotteluhaluja löytyi molemmilta laidoilta.

Lautakunta päätyi yksimieliseen talousarvioesitykseen niin, että karsintoihin tuli 2,1 miljoonan euron verran lievennystä. Laitakunta katsoi että perusopetuksesta ei ole enää paljon mahdollisuuksia karsia, joten sieltä pelastettiin 1,2 miljoonaa euroa (vähennykseksi jäi siten 300000 euroa (0,3 M euroa)). Lukioiden kurssien karsimiselta vältyttiin, kun luovuttiin noin 220000 euron vähennyksestä. Varhaiskasvatukseen jäi valitettavasti vielä säästötarvetta, vaikka sinne lisättiin 580000 euroa (alkuperäisen esityksen mukaan 1,3 M euron vähennys). Vielä haluttiin turvata nuorten työllisyyteen varattavat määrärahat suunnitellun suuruisina, joten tällä summalla voitiin pelastaa suunniteltu 100000 euron lisävähennys.

Toivottavasti yhteisymmärrys julkisten palveluiden ja niiden tason säilyttämisestä kantaa läpi kaupunginhallituksen ja valtuuston. Molemmilla toimialoilla, niin sivistys- kuin sosiaali- ja terveydenhuollon, taloutta rasittaa nousevat vuokrakulut.

VALTUUSTOTERVEISET

:

 

Lahden kaupunginvaltuuston kokous 11.4. 2016

Esityslista liitteineen: http://ktweb.lahti.fi

Valtuusto verkossa: Valtuustoverkossa-lähetys katsottavissa tästä linkistä

 Lahden kaupunginvaltuusto päätti 11.4. kokouksessaan muun muassa yhdistyneen kaupungin strategiasta, Oskarinpihan kohtalosta, lisätalousarviosta Tiirismaan väistötilojen vuoksi, Viuhan luonnonsuojelualueesta ja sotekuntayhtymän valtuustosta. Paljon keskustelua aiheutti vastaus Vasemmistoliiton valtuustokysymyksen ja siihen liittyvä toivomusponsiesitys.

 SOTE-keskustelu

Vasemmistoliiton valtuuskysymys koski Sosiaali- ja terveysmaksujen jättikorotusten haittavaikutusten lievittämiseksi johti valtuuston tahdonilmaukseen terveysmaksujen kohtuullistamiseksi pienituloisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten osalta. Kokonaisuudessaan kysymys löytyy listan pykälän 28 liitteestä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei hyväksynyt sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kaupunginhallituksen vastausta terveysmaksujen jättikorotusten vaikutuksista.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Lientola ei olllut tyytyväinen vastaukseen

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kysyi:

– Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten kielteiset vaikutukset pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin potilasryhmiin voidaan viipymättä korjata?

ja

– Millä tavoin kaupunki aikoo siirtyä käytännössä Sosiaali- ja terveyspolitiikassaan pääkaupunkiseudun valitsemaan strategiseen linjaan, jonka mukaan terveyseroja kavennetaan pienituloisiin kohdistuvia maksuja alentamalla ja pyrkimällä maksuttomiin terveyskeskuspalveluihin?

Vastauksia ryhmä ei saanut.

Terveyserojen kaventaminen on EU:nkin yksi missio. Sote-uudistuksen tavoitteena on osaltaan tasata terveyseroja. Alueellisia eroja enemmän terveyseroihin vaikuttaa sosioekonominen tausta. Lahdessa ei sen sijaan ehkäistä terveyseroja, koska se ei ole strategiaan kirjattu.

Julkisia terveyspalveluja käyttävät työelämän ulkopuolella elävät pienituloiset; opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, kotiäidit, silpputyöläiset joilla ei työterveyspalveluita käytössään ole. Heistä ne joilla ei ole varoja tai kalliita vakuutuksia joilla piipahtaa yksityiselle. Siis suuriosa heistä on kaupunkilaisia joilla tulojen riittäminen elämiseen on taiteilua. 41,70 on pieni raha. Mutta tuhat euroa tienaavan talouden se, etenkin yhdessä lääkekorvausten omavastuun kanssa kaataa. Viivyttääkö siis terveyskeskukseen menoa vai jättää laskuja maksamatta ja ajautua perintäkierteeseen?

Hoitajamaksun käyttöönotto on Lientolan mielestä huono valinta. Hoitajamaksukäytäntö yhdessä 30% taksakorotuksen kanssa nostaa terveysmenoja kohtuuttomasti. Etenkin kun ensimmäisistä lääkkeistä menee viidenkympin omavastuupamaus yleensä samassa kuussa. Kaikilla ei maksukatto täyty, lääkkeisiin voi upota alkuun

satasia kuussa, eivätkä kaikki pienillä tuloilla kituuttavat ole toimeentulotukiasiakkaita, eikä terveyskeskusmaksujen vuoksi tule sellaiseksi päätyäkään.

Sosiaaliasiamiehen selvitys nostaa esiin huolen lääkkeiden ja terveyspalveluiden ostamattajättämisestä maksujen noustua ja erityisesti eläkeläisten ostovoiman huvetessa. Kuntaliitto on ilmiöstä huolissaan. Soste ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kantanut huolta asiasta jo pitkään. Mutta me kuvittelemme paikkaamme kaupungin taloutta taksoilla.

Hoitajamaksun käyttöönoton jälkeen Akuutti24- käynnit ovat kasvaneet 17,3% eikä sillä muka ole mitään yhteyttä maksuihin? Eikä siitä ole syytä huolestua? Kyllä on. Niin kauan kuin lähiklinikan hoitajalle tai lääkärille ei ole varaa ajoissa mennä, tulee Akuutti24-käyttö kasvamaan ja viivästyneen hoidon vuoksi kulut sairauksien hoidosta.

Lientola herätteli valtuutettuja ajattelemaan edes kaupungin taloutta, vaikkei yksilön asema kiinnostaisikaan. Ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa tulee hoitajamaksu poistaa ja lääkärimaksujen korotukset unohtaa. Kaupungin kassaa ei voi kartuttaa silmät ummessa ilman vaikutusten arviointia. Se on jäänyt tekemättä ja siitä kertoo myös tämä onneton ”vastaus” Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kysymykseen..

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti seuraavan ponsiesityksen:

”Kaupunginvaltuusto toivoo, että pienituloisiin kaupunkilaisiin kohdistuvat terveyskeskusmaksujen kielteiset korotusvaikutukset otetaan arviointiin talousarvion 2017 valmistelun yhteydessä ja selvitetään missä tuloryhmissä maksuja on syytä alentaa terveyserojen kasvun pysäyttämiseksi.”

Antti Holopainen kannatti ponsiesitystä

Antti Holopainen kannatti ponsiesitystä

Valtuutettu ja Kaupunginhallituksen jäsen Antti Holopainen jätti jo kaupunginhallituksessa eriävän mielipiteen .

Hänen mielestään Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ja siltä pohjalta valmisteltu päätösesitys oli puutteellinen. Päätösesityksessä arvioitiin virheellisesti 1.6.2015 käyttöön otetun ja 1.1.2016 korotetun hoitajamaksun vaikutukset terveyskeskusmaksukokonaisuuteen.

Päätösesityksessä väitettiin lisäksi virheellisesti, että maksukorotuksilla ei ole kielteisiä vaikutusta palvelujen käyttöön. Jo päätösesityksen tilastotiedot osoittivat muuta. Pääterveysaseman hoitajavastaanotolla käyneet asiakkaat ja käyntimäärät vähenivät. Samanaikaisesti akuutti 24:ssä käynnit lisääntyivät 17,3 %.

Hoitajamaksut yhdessä korotettujen muiden maksujen kanssa heikentävät pienituloisten pitkäaikaissairaiden kaupunkilaisten mahdollisuuksia käyttää terveyskeskuspalveluja. Muuttuneessa tilanteessa ei riitä, että ainoastaan toimeentulotukea saavat ovat vapautettuja terveyskeskusmaksuista. Maksuvapautuksia tulisi laajentaa vähintään kaikkiin niihin kaupunkilaisiin, joiden kuukausitulo jää alle 1000 euroa/kk, totesi valtuutettu Holopainen. Hän kannatti Lientolan esitystä

Valtuusto hyväksyi värikkään keskustelun jälkeen äänin 52-48 toivomusponnen.

 

Kokouksen viimeinen pykälä koski kaupungin strategiaa:

Elisa Lientolan ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Strategiaprosessi on ollut avoin ja hedelmällinen. Sopii tietysti kysyä, mitä muuta varten kaupunki oikeastaan on olemassa kuin ihmisiä? Kaikki muu todellisuudessa sitten onkin kaupungissa ihmisiä varten. Mutta hyvä että ihminen näkyy muuallakin kuin otsikossa.

Kaiken kaikkiaan strategiassa on paljon hyvää. Erityisen tärkeää on se, että Vasemmistoliiton itsestäänselvyytenä pitämä terveyserojen kaventaminen on nyt osa kaupungin strategiaa. Toivottavasti toteutamme tästedes sosiaali- ja terveyspolitiikkaa joka pyrkii tavoitteeseen niin hyvien elämäntapojen mahdollistaen, kuin hoitoon pääsyn oikea-aikaisuudenkin osalta, myös sosio-ekonomiset tekijät huomioiden.

Osallisuuden lisääminen on hyvä tavoite. Kaupunkilainen joka todella pääsee vaikuttamaan ympäristöönsä on takuulla tyytyväisempi. Hyvinvoiva kaupunkilainen, ihminen on muistettu visiossa. Vaikka yritysystävällisyys toistuu strategiassa ja hyvä tavoite se onkin, emme ole onneksi luoneet pelkkää kylmää yrityskaupunkivisiota

 

Lahden kaupunginvaltuuston kokous 11.4. 2016

Esityslista liitteineen: http://ktweb.lahti.fi

Valtuusto verkossa: Valtuustoverkossa-lähetys katsottavissa tästä linkistä

 

Lahden kaupunginvaltuusto päätti 11.4. kokouksessaan muun muassa yhdistyneen kaupungin strategiasta, Oskarinpihan kohtalosta, lisätalousarviosta Tiirismaan väistötilojen vuoksi, Viuhan luonnonsuojelualueesta ja sotekuntayhtymän valtuustosta. Paljon keskustelua aiheutti vastaus Vasemmistoliiton valtuustokysymyksen ja siihen liittyvä toivomusponsiesitys.

 

Vasemmistoliiton valtuuskysymys koski Sosiaali- ja terveysmaksujen jättikorotusten haittavaikutusten lievittämiseksi johti valtuuston tahdonilmaukseen terveysmaksujen kohtuullistamiseksi pienituloisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten osalta. Kokonaisuudessaan kysymys löytyy listan pykälän 28 liitteestä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei hyväksynyt sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kaupunginhallituksen vastausta terveysmaksujen jättikorotusten vaikutuksista.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Lientola ei olllut tyytyväinen vastaukseen

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kysyi:

– Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten kielteiset vaikutukset pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin potilasryhmiin voidaan viipymättä korjata?

ja

– Millä tavoin kaupunki aikoo siirtyä käytännössä Sosiaali- ja terveyspolitiikassaan pääkaupunkiseudun valitsemaan strategiseen linjaan, jonka mukaan terveyseroja kavennetaan pienituloisiin kohdistuvia maksuja alentamalla ja pyrkimällä maksuttomiin terveyskeskuspalveluihin?

Vastauksia ryhmä ei saanut.

Terveyserojen kaventaminen on EU:nkin missio.. Sote-uudistuksen tavoitteena on osaltaan tasata terveyseroja. Alueellisia eroja enemmän terveyseroihin vaikuttaa sosioekonominen tausta. Lahdessa ei sen sijaan ehkäistä terveyseroja, koska se ei ole strategiaan kirjattu.

Julkisia terveyspalveluja käyttävät työelämän ulkopuolella elävät pienituloiset; opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, kotiäidit, silpputyöläiset joilla ei työterveyspalveluita käytössään ole. Heistä ne joilla ei ole varoja tai kalliita vakuutuksia joilla piipahtaa yksityiselle. Siis suuriosa heistä on kaupunkilaisia joilla tulojen riittäminen elämiseen on taiteilua. 41,70 on pieni raha. Mutta tuhat euroa tienaavan talouden se, etenkin yhdessä lääkekorvausten omavastuun kanssa kaataa. Viivyttääkö siis terveyskeskukseen menoa vai jättää laskuja maksamatta ja ajautua perintäkierteeseen?

Hoitajamaksun käyttöönotto on Lientolan mielestä huono valinta. Hoitajamaksukäytäntö yhdessä 30% taksakorotuksen kanssa nostaa terveysmenoja kohtuuttomasti. Etenkin kun ensimmäisistä lääkkeistä menee viidenkympin omavastuupamaus yleensä samassa kuussa. Kaikilla ei maksukatto täyty, lääkkeisiin voi upota alkuun

satasia kuussa, eivätkä kaikki pienillä tuloilla kituuttavat ole toimeentulotukiasiakkaita, eikä terveyskeskusmaksujen vuoksi tule sellaiseksi päätyäkään.

Sosiaaliasiamiehen selvitys nostaa esiin huolen lääkkeiden ja terveyspalveluiden ostamattajättämisestä maksujen noustua ja erityisesti eläkeläisten ostovoiman huvetessa. Kuntaliitto on ilmiöstä huolissaan. Soste ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kantanut huolta asiasta jo pitkään. Mutta me kuvittelemme paikkaamme kaupungin taloutta taksoilla.

Hoitajamaksun käyttöönoton jälkeen Akuutti24- käynnit ovat kasvaneet 17,3% eikä sillä muka ole mitään yhteyttä maksuihin? Eikä siitä ole syytä huolestua? Kyllä on. Niin kauan kuin lähiklinikan hoitajalle tai lääkärille ei ole varaa ajoissa mennä, tulee Akuutti24-käyttö kasvamaan ja viivästyneen hoidon vuoksi kulut sairauksien hoidosta.

Lientola herätteli valtuutettuja ajattelemaan edes kaupungin taloutta, vaikkei yksilön asema kiinnostaisikaan. Ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa tulee hoitajamaksu poistaa ja lääkärimaksujen korotukset unohtaa. Kaupungin kassaa ei voi kartuttaa silmät ummessa ilman vaikutusten arviointia. Se on jäänyt tekemättä ja siitä kertoo myös tämä onneton ”vastaus” Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kysymykseen..

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti seuraavan ponsiesityksen:

”Kaupunginvaltuusto toivoo, että pienituloisiin kaupunkilaisiin kohdistuvat terveyskeskusmaksujen kielteiset korotusvaikutukset otetaan arviointiin talousarvion 2017 valmistelun yhteydessä ja selvitetään missä tuloryhmissä maksuja on syytä alentaa terveyserojen kasvun pysäyttämiseksi.”

 

Valtuutettu ja Kaupunginhallituksen jäsen Antti Holopainen jätti jo kaupunginhallituksessa eriävän mielipiteen . Hänen mielestään Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ja siltä pohjalta valmisteltu päätösesitys oli puutteellinen. Päätösesityksessä arvioitiin virheellisesti 1.6.2015 käyttöön otetun ja 1.1.2016 korotetun hoitajamaksun vaikutukset terveyskeskusmaksukokonaisuuteen.

Päätösesityksessä väitettiin lisäksi virheellisesti, että maksukorotuksilla ei ole kielteisiä vaikutusta palvelujen käyttöön. Jo päätösesityksen tilastotiedot osoittivat muuta. Pääterveysaseman hoitajavastaanotolla käyneet asiakkaat ja käyntimäärät vähenivät. Samanaikaisesti akuutti 24:ssä käynnit lisääntyivät 17,3 %.

Hoitajamaksut yhdessä korotettujen muiden maksujen kanssa heikentävät pienituloisten pitkäaikaissairaiden kaupunkilaisten mahdollisuuksia käyttää terveyskeskuspalveluja. Muuttuneessa tilanteessa ei riitä, että ainoastaan toimeentulotukea saavat ovat vapautettuja terveyskeskusmaksuista. Maksuvapautuksia tulisi laajentaa vähintään kaikkiin niihin kaupunkilaisiin, joiden kuukausitulo jää alle 1000 euroa/kk, totesi valtuutettu Holopainen. Hän kannatti Lientolan esitystä

Valtuusto hyväksyi värikkään keskustelun jälkeen äänin 52-48 toivomusponnen.

 

 

Kokouksen viimeinen pykälä koski kaupungin strategiaa:

 

Elisa Lientolan ryhmäpuheenvuoro:

 

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Strategiaprosessi on ollut avoin ja hedelmällinen. Sopii tietysti kysyä, mitä muuta varten kaupunki oikeastaan on olemassa kuin ihmisiä? Kaikki muu todellisuudessa sitten onkin kaupungissa ihmisiä varten. Mutta hyvä että ihminen näkyy muuallakin kuin otsikossa.

Kaiken kaikkiaan strategiassa on paljon hyvää. Erityisen tärkeää on se, että Vasemmistoliiton itsestäänselvyytenä pitämä terveyserojen kaventaminen on nyt osa kaupungin strategiaa. Toivottavasti toteutamme tästedes sosiaali- ja terveyspolitiikkaa joka pyrkii tavoitteeseen niin hyvien elämäntapojen mahdollistaen, kuin hoitoon pääsyn oikea-aikaisuudenkin osalta, myös sosio-ekonomiset tekijät huomioiden.

Osallisuuden lisääminen on hyvä tavoite. Kaupunkilainen joka todella pääsee vaikuttamaan ympäristöönsä on takuulla tyytyväisempi. Hyvinvoiva kaupunkilainen, ihminen on muistettu visiossa. Vaikka yritysystävällisyys toistuu strategiassa ja hyvä tavoite se onkin, emme ole onneksi luoneet pelkkää kylmää yrityskaupunkivisiota.

Lahden luonto ja liikuntapalvelut ovat tärkeitä niin kaupunkilaisten hyvinvoinnille kuin matkailuelinkeinollekin

Lahden luonto ja liikuntapalvelut ovat tärkeitä niin kaupunkilaisten hyvinvoinnille kuin matkailuelinkeinollekin

Kaupunki josta puuttuisi hyvinvointipalvelut liikunta, luonto ja kulttuuripalveluineen tuskin houkuttaisi yrityksiä työntekijöineen vaikka kiinteistöverot olisivat kuinka matalat tahansa. Eikä luonnosta, liikuntamahdollisuuksista ja korkeatasoisesta kulttuuritarjonnasta matkailullekaan haittaa ole.

Osallisuuden, aktiivisuuden ja onnellisuuden kannalta kulttuuri on avainasemassa. Tiedämme tutkimuksista että taide ja taideharrastuneisuus aktivoi kaikkien ikäryhmien ihmisiä enemmän kuin mikään muu harrastus aktiiviseen kansalaisuuteen, kouluttautumaan ja ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa vähentäen ennakkoluuloja ja masentuneisuutta. Meidän on todella mahdollistettava niiden saavutettavuus kaikille. Epäilijöille mielellään pidän erikseen luennon lähdeviitteineen.

Pitkäaikaistyöttömyyden korjaaminen ja ennaltaehkäisy on tärkeä kunnianhimoinen tavoite jonka toteuttaminen vaatii kaikkien toimijoiden sitoutumista, yksilöiden voimauttamista, mahdollisuutta löytää omat vahvuudet ja kasvattaa luottamusta osaamiseensa ja tulevaisuuteen, mutta ennen kaikkea oikeita työpaikkoja. Tarvitsemme myös kaikki mahdollisuudet kouluttautua uudelleen. Koulutuspolitiikassa meidän tulee terästäytyä. Yhtään toisen asteen tai ammattikorkean koulutuspaikkaa ei ole varaa menettää.

Iloitsemme lasten ja lapsiperheiden avun kohdentamisesta tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Lapsissa on tulevaisuutemme ja tiedämme kuinka 90- luvun lama lapsia kohteli. Olemme monessa suhteessa samalla tiellä. Lapsia ei saa jättää tällä kertaa laman jalkoihin. On hyvä että lapsi ja perhe otetaan huomioon kokonaisuutena. Harva perhe pyytää apua liian varhain, siksi on tärkeää että lasten kanssa työskentelevien aika riittää huomioimaan lapsen vaikeudet ja puuttumaan ajoissa.

Lahti Block Party osallisti kaupunkilaisia taidetoimintaan yli sukupolvirajojen 2014

Lahti Block Party osallisti kaupunkilaisia taidetoimintaan yli sukupolvirajojen 2014

tavoitteesta vähentää vanhusten yksinäisyyttä. Nämä molemmat vaativat resursseja ja toimenpiteitä. Vanhuksen yksinäisyyttä torjuttaneen parhaiten tukemalla yhteisöllisyyttä jo varhain. Erilaisten päivätoimintojen, joihin nyt ei budjetissa varaa ole, mahdollistaminen jo silloin kun toimintakyky riittää on tärkeää, samoin eri sukupolvien yhteistyö.

Olemme ympäristökaupunki, tulevaisuudessa toivottavasti yhä vahvemmin. Ympäristöosaamisen keskittymä toivottavasti tuo uutta ympäristöteknologia yritystoimintaa alueelle ja osaamme sitä rohkeassa kokeilukulttuurissamme myös vaikkapa kaupunkina itse hyödyntää ja sitä kautta tarjota yrityksille referenssikohteita maailmalle pyrkiessään.

Pohjavesi on yksi tärkeimpiä luonnonresursseja, sen turvaaminen on strategiakirjauksen arvoinen asia. Toivottavasti tämän strategian vahvistaessamme voimme myös unohtaa keskustelun siitä, voiko pohjavesille riskialtista soranottoa Renkomäessä jatkaa.

Näillä saatesanoilla hyväksymme strategian ja kiitämme avoimesta prosessista, niin Sirkku Huiskoa kuin kaikkia valtuutettuja. Tällä strategialla on katetta ja kunnianhimoa.