Lahden kaupunginvaltuuston kokous 11.4. 2016
Esityslista liitteineen: http://ktweb.lahti.fi
Valtuusto verkossa: Valtuustoverkossa-lähetys katsottavissa tästä linkistä
Lahden kaupunginvaltuusto päätti 11.4. kokouksessaan muun muassa yhdistyneen kaupungin strategiasta, Oskarinpihan kohtalosta, lisätalousarviosta Tiirismaan väistötilojen vuoksi, Viuhan luonnonsuojelualueesta ja sotekuntayhtymän valtuustosta. Paljon keskustelua aiheutti vastaus Vasemmistoliiton valtuustokysymyksen ja siihen liittyvä toivomusponsiesitys.
SOTE-keskustelu
Vasemmistoliiton valtuuskysymys koski Sosiaali- ja terveysmaksujen jättikorotusten haittavaikutusten lievittämiseksi johti valtuuston tahdonilmaukseen terveysmaksujen kohtuullistamiseksi pienituloisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten osalta. Kokonaisuudessaan kysymys löytyy listan pykälän 28 liitteestä.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei hyväksynyt sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kaupunginhallituksen vastausta terveysmaksujen jättikorotusten vaikutuksista.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Lientola ei olllut tyytyväinen vastaukseen
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kysyi:
– Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten kielteiset vaikutukset pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin potilasryhmiin voidaan viipymättä korjata?
ja
– Millä tavoin kaupunki aikoo siirtyä käytännössä Sosiaali- ja terveyspolitiikassaan pääkaupunkiseudun valitsemaan strategiseen linjaan, jonka mukaan terveyseroja kavennetaan pienituloisiin kohdistuvia maksuja alentamalla ja pyrkimällä maksuttomiin terveyskeskuspalveluihin?
Vastauksia ryhmä ei saanut.
Terveyserojen kaventaminen on EU:nkin yksi missio. Sote-uudistuksen tavoitteena on osaltaan tasata terveyseroja. Alueellisia eroja enemmän terveyseroihin vaikuttaa sosioekonominen tausta. Lahdessa ei sen sijaan ehkäistä terveyseroja, koska se ei ole strategiaan kirjattu.
Julkisia terveyspalveluja käyttävät työelämän ulkopuolella elävät pienituloiset; opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, kotiäidit, silpputyöläiset joilla ei työterveyspalveluita käytössään ole. Heistä ne joilla ei ole varoja tai kalliita vakuutuksia joilla piipahtaa yksityiselle. Siis suuriosa heistä on kaupunkilaisia joilla tulojen riittäminen elämiseen on taiteilua. 41,70 on pieni raha. Mutta tuhat euroa tienaavan talouden se, etenkin yhdessä lääkekorvausten omavastuun kanssa kaataa. Viivyttääkö siis terveyskeskukseen menoa vai jättää laskuja maksamatta ja ajautua perintäkierteeseen?
Hoitajamaksun käyttöönotto on Lientolan mielestä huono valinta. Hoitajamaksukäytäntö yhdessä 30% taksakorotuksen kanssa nostaa terveysmenoja kohtuuttomasti. Etenkin kun ensimmäisistä lääkkeistä menee viidenkympin omavastuupamaus yleensä samassa kuussa. Kaikilla ei maksukatto täyty, lääkkeisiin voi upota alkuun
satasia kuussa, eivätkä kaikki pienillä tuloilla kituuttavat ole toimeentulotukiasiakkaita, eikä terveyskeskusmaksujen vuoksi tule sellaiseksi päätyäkään.
Sosiaaliasiamiehen selvitys nostaa esiin huolen lääkkeiden ja terveyspalveluiden ostamattajättämisestä maksujen noustua ja erityisesti eläkeläisten ostovoiman huvetessa. Kuntaliitto on ilmiöstä huolissaan. Soste ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kantanut huolta asiasta jo pitkään. Mutta me kuvittelemme paikkaamme kaupungin taloutta taksoilla.
Hoitajamaksun käyttöönoton jälkeen Akuutti24- käynnit ovat kasvaneet 17,3% eikä sillä muka ole mitään yhteyttä maksuihin? Eikä siitä ole syytä huolestua? Kyllä on. Niin kauan kuin lähiklinikan hoitajalle tai lääkärille ei ole varaa ajoissa mennä, tulee Akuutti24-käyttö kasvamaan ja viivästyneen hoidon vuoksi kulut sairauksien hoidosta.
Lientola herätteli valtuutettuja ajattelemaan edes kaupungin taloutta, vaikkei yksilön asema kiinnostaisikaan. Ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa tulee hoitajamaksu poistaa ja lääkärimaksujen korotukset unohtaa. Kaupungin kassaa ei voi kartuttaa silmät ummessa ilman vaikutusten arviointia. Se on jäänyt tekemättä ja siitä kertoo myös tämä onneton ”vastaus” Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kysymykseen..
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti seuraavan ponsiesityksen:
”Kaupunginvaltuusto toivoo, että pienituloisiin kaupunkilaisiin kohdistuvat terveyskeskusmaksujen kielteiset korotusvaikutukset otetaan arviointiin talousarvion 2017 valmistelun yhteydessä ja selvitetään missä tuloryhmissä maksuja on syytä alentaa terveyserojen kasvun pysäyttämiseksi.”
Valtuutettu ja Kaupunginhallituksen jäsen Antti Holopainen jätti jo kaupunginhallituksessa eriävän mielipiteen .
Hänen mielestään Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ja siltä pohjalta valmisteltu päätösesitys oli puutteellinen. Päätösesityksessä arvioitiin virheellisesti 1.6.2015 käyttöön otetun ja 1.1.2016 korotetun hoitajamaksun vaikutukset terveyskeskusmaksukokonaisuuteen.
Päätösesityksessä väitettiin lisäksi virheellisesti, että maksukorotuksilla ei ole kielteisiä vaikutusta palvelujen käyttöön. Jo päätösesityksen tilastotiedot osoittivat muuta. Pääterveysaseman hoitajavastaanotolla käyneet asiakkaat ja käyntimäärät vähenivät. Samanaikaisesti akuutti 24:ssä käynnit lisääntyivät 17,3 %.
Hoitajamaksut yhdessä korotettujen muiden maksujen kanssa heikentävät pienituloisten pitkäaikaissairaiden kaupunkilaisten mahdollisuuksia käyttää terveyskeskuspalveluja. Muuttuneessa tilanteessa ei riitä, että ainoastaan toimeentulotukea saavat ovat vapautettuja terveyskeskusmaksuista. Maksuvapautuksia tulisi laajentaa vähintään kaikkiin niihin kaupunkilaisiin, joiden kuukausitulo jää alle 1000 euroa/kk, totesi valtuutettu Holopainen. Hän kannatti Lientolan esitystä
Valtuusto hyväksyi värikkään keskustelun jälkeen äänin 52-48 toivomusponnen.
Kokouksen viimeinen pykälä koski kaupungin strategiaa:
Elisa Lientolan ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,
Strategiaprosessi on ollut avoin ja hedelmällinen. Sopii tietysti kysyä, mitä muuta varten kaupunki oikeastaan on olemassa kuin ihmisiä? Kaikki muu todellisuudessa sitten onkin kaupungissa ihmisiä varten. Mutta hyvä että ihminen näkyy muuallakin kuin otsikossa.
Kaiken kaikkiaan strategiassa on paljon hyvää. Erityisen tärkeää on se, että Vasemmistoliiton itsestäänselvyytenä pitämä terveyserojen kaventaminen on nyt osa kaupungin strategiaa. Toivottavasti toteutamme tästedes sosiaali- ja terveyspolitiikkaa joka pyrkii tavoitteeseen niin hyvien elämäntapojen mahdollistaen, kuin hoitoon pääsyn oikea-aikaisuudenkin osalta, myös sosio-ekonomiset tekijät huomioiden.
Osallisuuden lisääminen on hyvä tavoite. Kaupunkilainen joka todella pääsee vaikuttamaan ympäristöönsä on takuulla tyytyväisempi. Hyvinvoiva kaupunkilainen, ihminen on muistettu visiossa. Vaikka yritysystävällisyys toistuu strategiassa ja hyvä tavoite se onkin, emme ole onneksi luoneet pelkkää kylmää yrityskaupunkivisiota
Lahden kaupunginvaltuuston kokous 11.4. 2016
Esityslista liitteineen: http://ktweb.lahti.fi
Valtuusto verkossa: Valtuustoverkossa-lähetys katsottavissa tästä linkistä
Lahden kaupunginvaltuusto päätti 11.4. kokouksessaan muun muassa yhdistyneen kaupungin strategiasta, Oskarinpihan kohtalosta, lisätalousarviosta Tiirismaan väistötilojen vuoksi, Viuhan luonnonsuojelualueesta ja sotekuntayhtymän valtuustosta. Paljon keskustelua aiheutti vastaus Vasemmistoliiton valtuustokysymyksen ja siihen liittyvä toivomusponsiesitys.
Vasemmistoliiton valtuuskysymys koski Sosiaali- ja terveysmaksujen jättikorotusten haittavaikutusten lievittämiseksi johti valtuuston tahdonilmaukseen terveysmaksujen kohtuullistamiseksi pienituloisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten osalta. Kokonaisuudessaan kysymys löytyy listan pykälän 28 liitteestä.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei hyväksynyt sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kaupunginhallituksen vastausta terveysmaksujen jättikorotusten vaikutuksista.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Lientola ei olllut tyytyväinen vastaukseen
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kysyi:
– Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten kielteiset vaikutukset pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin potilasryhmiin voidaan viipymättä korjata?
ja
– Millä tavoin kaupunki aikoo siirtyä käytännössä Sosiaali- ja terveyspolitiikassaan pääkaupunkiseudun valitsemaan strategiseen linjaan, jonka mukaan terveyseroja kavennetaan pienituloisiin kohdistuvia maksuja alentamalla ja pyrkimällä maksuttomiin terveyskeskuspalveluihin?
Vastauksia ryhmä ei saanut.
Terveyserojen kaventaminen on EU:nkin missio.. Sote-uudistuksen tavoitteena on osaltaan tasata terveyseroja. Alueellisia eroja enemmän terveyseroihin vaikuttaa sosioekonominen tausta. Lahdessa ei sen sijaan ehkäistä terveyseroja, koska se ei ole strategiaan kirjattu.
Julkisia terveyspalveluja käyttävät työelämän ulkopuolella elävät pienituloiset; opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, kotiäidit, silpputyöläiset joilla ei työterveyspalveluita käytössään ole. Heistä ne joilla ei ole varoja tai kalliita vakuutuksia joilla piipahtaa yksityiselle. Siis suuriosa heistä on kaupunkilaisia joilla tulojen riittäminen elämiseen on taiteilua. 41,70 on pieni raha. Mutta tuhat euroa tienaavan talouden se, etenkin yhdessä lääkekorvausten omavastuun kanssa kaataa. Viivyttääkö siis terveyskeskukseen menoa vai jättää laskuja maksamatta ja ajautua perintäkierteeseen?
Hoitajamaksun käyttöönotto on Lientolan mielestä huono valinta. Hoitajamaksukäytäntö yhdessä 30% taksakorotuksen kanssa nostaa terveysmenoja kohtuuttomasti. Etenkin kun ensimmäisistä lääkkeistä menee viidenkympin omavastuupamaus yleensä samassa kuussa. Kaikilla ei maksukatto täyty, lääkkeisiin voi upota alkuun
satasia kuussa, eivätkä kaikki pienillä tuloilla kituuttavat ole toimeentulotukiasiakkaita, eikä terveyskeskusmaksujen vuoksi tule sellaiseksi päätyäkään.
Sosiaaliasiamiehen selvitys nostaa esiin huolen lääkkeiden ja terveyspalveluiden ostamattajättämisestä maksujen noustua ja erityisesti eläkeläisten ostovoiman huvetessa. Kuntaliitto on ilmiöstä huolissaan. Soste ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kantanut huolta asiasta jo pitkään. Mutta me kuvittelemme paikkaamme kaupungin taloutta taksoilla.
Hoitajamaksun käyttöönoton jälkeen Akuutti24- käynnit ovat kasvaneet 17,3% eikä sillä muka ole mitään yhteyttä maksuihin? Eikä siitä ole syytä huolestua? Kyllä on. Niin kauan kuin lähiklinikan hoitajalle tai lääkärille ei ole varaa ajoissa mennä, tulee Akuutti24-käyttö kasvamaan ja viivästyneen hoidon vuoksi kulut sairauksien hoidosta.
Lientola herätteli valtuutettuja ajattelemaan edes kaupungin taloutta, vaikkei yksilön asema kiinnostaisikaan. Ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa tulee hoitajamaksu poistaa ja lääkärimaksujen korotukset unohtaa. Kaupungin kassaa ei voi kartuttaa silmät ummessa ilman vaikutusten arviointia. Se on jäänyt tekemättä ja siitä kertoo myös tämä onneton ”vastaus” Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kysymykseen..
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti seuraavan ponsiesityksen:
”Kaupunginvaltuusto toivoo, että pienituloisiin kaupunkilaisiin kohdistuvat terveyskeskusmaksujen kielteiset korotusvaikutukset otetaan arviointiin talousarvion 2017 valmistelun yhteydessä ja selvitetään missä tuloryhmissä maksuja on syytä alentaa terveyserojen kasvun pysäyttämiseksi.”
Valtuutettu ja Kaupunginhallituksen jäsen Antti Holopainen jätti jo kaupunginhallituksessa eriävän mielipiteen . Hänen mielestään Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ja siltä pohjalta valmisteltu päätösesitys oli puutteellinen. Päätösesityksessä arvioitiin virheellisesti 1.6.2015 käyttöön otetun ja 1.1.2016 korotetun hoitajamaksun vaikutukset terveyskeskusmaksukokonaisuuteen.
Päätösesityksessä väitettiin lisäksi virheellisesti, että maksukorotuksilla ei ole kielteisiä vaikutusta palvelujen käyttöön. Jo päätösesityksen tilastotiedot osoittivat muuta. Pääterveysaseman hoitajavastaanotolla käyneet asiakkaat ja käyntimäärät vähenivät. Samanaikaisesti akuutti 24:ssä käynnit lisääntyivät 17,3 %.
Hoitajamaksut yhdessä korotettujen muiden maksujen kanssa heikentävät pienituloisten pitkäaikaissairaiden kaupunkilaisten mahdollisuuksia käyttää terveyskeskuspalveluja. Muuttuneessa tilanteessa ei riitä, että ainoastaan toimeentulotukea saavat ovat vapautettuja terveyskeskusmaksuista. Maksuvapautuksia tulisi laajentaa vähintään kaikkiin niihin kaupunkilaisiin, joiden kuukausitulo jää alle 1000 euroa/kk, totesi valtuutettu Holopainen. Hän kannatti Lientolan esitystä
Valtuusto hyväksyi värikkään keskustelun jälkeen äänin 52-48 toivomusponnen.
Kokouksen viimeinen pykälä koski kaupungin strategiaa:
Elisa Lientolan ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,
Strategiaprosessi on ollut avoin ja hedelmällinen. Sopii tietysti kysyä, mitä muuta varten kaupunki oikeastaan on olemassa kuin ihmisiä? Kaikki muu todellisuudessa sitten onkin kaupungissa ihmisiä varten. Mutta hyvä että ihminen näkyy muuallakin kuin otsikossa.
Kaiken kaikkiaan strategiassa on paljon hyvää. Erityisen tärkeää on se, että Vasemmistoliiton itsestäänselvyytenä pitämä terveyserojen kaventaminen on nyt osa kaupungin strategiaa. Toivottavasti toteutamme tästedes sosiaali- ja terveyspolitiikkaa joka pyrkii tavoitteeseen niin hyvien elämäntapojen mahdollistaen, kuin hoitoon pääsyn oikea-aikaisuudenkin osalta, myös sosio-ekonomiset tekijät huomioiden.
Osallisuuden lisääminen on hyvä tavoite. Kaupunkilainen joka todella pääsee vaikuttamaan ympäristöönsä on takuulla tyytyväisempi. Hyvinvoiva kaupunkilainen, ihminen on muistettu visiossa. Vaikka yritysystävällisyys toistuu strategiassa ja hyvä tavoite se onkin, emme ole onneksi luoneet pelkkää kylmää yrityskaupunkivisiota.

Lahden luonto ja liikuntapalvelut ovat tärkeitä niin kaupunkilaisten hyvinvoinnille kuin matkailuelinkeinollekin
Kaupunki josta puuttuisi hyvinvointipalvelut liikunta, luonto ja kulttuuripalveluineen tuskin houkuttaisi yrityksiä työntekijöineen vaikka kiinteistöverot olisivat kuinka matalat tahansa. Eikä luonnosta, liikuntamahdollisuuksista ja korkeatasoisesta kulttuuritarjonnasta matkailullekaan haittaa ole.
Osallisuuden, aktiivisuuden ja onnellisuuden kannalta kulttuuri on avainasemassa. Tiedämme tutkimuksista että taide ja taideharrastuneisuus aktivoi kaikkien ikäryhmien ihmisiä enemmän kuin mikään muu harrastus aktiiviseen kansalaisuuteen, kouluttautumaan ja ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa vähentäen ennakkoluuloja ja masentuneisuutta. Meidän on todella mahdollistettava niiden saavutettavuus kaikille. Epäilijöille mielellään pidän erikseen luennon lähdeviitteineen.
Pitkäaikaistyöttömyyden korjaaminen ja ennaltaehkäisy on tärkeä kunnianhimoinen tavoite jonka toteuttaminen vaatii kaikkien toimijoiden sitoutumista, yksilöiden voimauttamista, mahdollisuutta löytää omat vahvuudet ja kasvattaa luottamusta osaamiseensa ja tulevaisuuteen, mutta ennen kaikkea oikeita työpaikkoja. Tarvitsemme myös kaikki mahdollisuudet kouluttautua uudelleen. Koulutuspolitiikassa meidän tulee terästäytyä. Yhtään toisen asteen tai ammattikorkean koulutuspaikkaa ei ole varaa menettää.
Iloitsemme lasten ja lapsiperheiden avun kohdentamisesta tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Lapsissa on tulevaisuutemme ja tiedämme kuinka 90- luvun lama lapsia kohteli. Olemme monessa suhteessa samalla tiellä. Lapsia ei saa jättää tällä kertaa laman jalkoihin. On hyvä että lapsi ja perhe otetaan huomioon kokonaisuutena. Harva perhe pyytää apua liian varhain, siksi on tärkeää että lasten kanssa työskentelevien aika riittää huomioimaan lapsen vaikeudet ja puuttumaan ajoissa.
tavoitteesta vähentää vanhusten yksinäisyyttä. Nämä molemmat vaativat resursseja ja toimenpiteitä. Vanhuksen yksinäisyyttä torjuttaneen parhaiten tukemalla yhteisöllisyyttä jo varhain. Erilaisten päivätoimintojen, joihin nyt ei budjetissa varaa ole, mahdollistaminen jo silloin kun toimintakyky riittää on tärkeää, samoin eri sukupolvien yhteistyö.
Olemme ympäristökaupunki, tulevaisuudessa toivottavasti yhä vahvemmin. Ympäristöosaamisen keskittymä toivottavasti tuo uutta ympäristöteknologia yritystoimintaa alueelle ja osaamme sitä rohkeassa kokeilukulttuurissamme myös vaikkapa kaupunkina itse hyödyntää ja sitä kautta tarjota yrityksille referenssikohteita maailmalle pyrkiessään.
Pohjavesi on yksi tärkeimpiä luonnonresursseja, sen turvaaminen on strategiakirjauksen arvoinen asia. Toivottavasti tämän strategian vahvistaessamme voimme myös unohtaa keskustelun siitä, voiko pohjavesille riskialtista soranottoa Renkomäessä jatkaa.
Näillä saatesanoilla hyväksymme strategian ja kiitämme avoimesta prosessista, niin Sirkku Huiskoa kuin kaikkia valtuutettuja. Tällä strategialla on katetta ja kunnianhimoa.