Vasemmistoliiton Lahden kunnallisjärjestö ry

Tykkää

Valtuusto

Vasemmistoliitto haluaa kaupunkilaisille yhteisen verstaan

:

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää kaupunkilaisten käyttöön tarkoitetun verstastilan perustamista Lahteen.

Verstas, jossa voisi työskennellä ilman ohjausta omien projektien parissa tukisi kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä, kohtaamisia, pienyrittäjyyttä, ja ympäristöarvoja arjen mittakaavassa.

Avoin kaupunkilaisten oma verstas, joka mahdollistaisi tavaroiden korjaamisen ja materiaalien uusiokäytön edistäisi ruohonjuuritason kiertotaloutta ja kestävää kehitystä. Kaupungissa harvalla on paikkaa, jossa käyttää sirkkeliä tai oikotasohöylää, hitsaamisesta tai polttoleikkauksesta puhumattakaan.

Ideaverstaan loputettua kaupungissa on huutava tarve tilalle.

Aloite jätetään maanantain 9.3.2020 valtuuston kokouksessa.

Kaupunkilaiset ovat toivoneet verstasta jossa tehdä puusepäntöitä tai metallihommia.

 

Valtuustokauden 2012-2017 viimeinen kokous 15.5.2017

:

Valtuustoryhmä vasemmalta: Matti Kauppila, Tapio Hakatie, Vuokko Kautto, Elisa Lientola, Antti Holopainen, Pekka Järvinen

 

Valtuustokauden viimeinen kokous 15.5. maanantaina sisälsi tarkastuskertomuksen ja palkkiosäännön lisäksi lukuisia aloitevastauksia, mukana myös vastaus Vasemmistoliiton aloitteeseen terveyskeskusmaksujen poistosta.

 

Valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Antti Holopainen vastauksesta aloitteeseen:

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Ilmoitin kaupunginhallituksessa, että virkamiesvalmistelussa esillä ollut päätösesitys ei alkuunkaan tyydytä Vasemmistoliiton valtuustoryhmää. Päätösesitys olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteluun.

Terveyskeskuksissa perittävät hoitaja- ja lääkärimaksut ovat viime vuosina nousseet niin korkeiksi, että niillä on vaikutusta palvelujen piiriin hakeutumiseen erityisesti pienituloisissa väestöryhmissä.

Korkeat terveyskeskuksen lääkäri- ja hoitajamaksut muodostavat taloudellisen esteen erityisesti pienituloisimmille väestöryhmille käyttää palveluja. Pienituloiset ovat usein pitkäaikaissairaita ja vammaisia, jotka ovat jääneet eläkkeelle varhain. Tarve terveyspalvelujen käyttöön on suuri  ja säännöllinen terveydentilan ja lääkehoidon seuranta ovat tarpeen.

Terveyskeskusmaksujen tuotto vuositasolla Lahdessa on arvioitu olevan 1,7 miljoonaa euroa ja koko Hyvinvointikuntayhtymän alueella 3,5 miljoonaa euroa. Osa maksujen tuotosta kuluu niiden perintäjärjestelmän ylläpitoon, mikä henkilötyöpanos voitaisiin suunnata terveyspalvelujen tuottamiseen.

Lahden kaupungin olisi tullut käynnistää neuvottelut muiden Hyvinvointikuntayhtymän jäsenkuntien kanssa terveyskeskusmaksujen perinnän tarkoituksenmukaisuudesta ehdottamalla kunnille terveyskeskusmaksusta luopumista. Mikäli neuvotteluissa kunnat päätyvät maksujen poistamisen tai niiden olennaisen alentamisen kannalle, tulisi maksujen perinnästä luopumisesta antaa konserniohjeet Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän hallitukselle talousarvion valmistelua varten

Valitettavasti esitykseni ei saanut kannatusta, joten jouduin jättämään eriävän mielipiteeni päätösesitykseen. Maan hallitus on valmistelemassa sosiaali- ja terveysmaksulainsäädännön kokonaisuudistusta. Terveyskeskusmaksut ovat vain  pieni osa tekeillä olevan uudistuksen maksupotissa. Lainsäädännön valmistelu antaa hyvän mahdollisuuden korjata epäkohta valtakunnallisella maksujen poistamisratkaisulla.

Paikallista valtaa maksuasiassa on käyttänyt mm Helsingin kaupunginvaltuusto poistamalla terveyskeskusmaksut 2012. Samanlainen linja olisi ollut mahdollista Lahdessa ja Päijät-Hämeessä, mitä linjaa Vasemmistoliitto on esittänyt useaan otteeseen myös Lahdessa.

Uusi valtuusto ja Hyvinvointikuntayhtymä voivat muuttaa linjaa aiempaan verrattuna, kun valta vaihtuu niin Lahden kaupungissa kuin hyvinvointikuntayhtymässä. Vasemmistoliitto toivoo ensisijaisesti valtakunnallista terveyskeskusmaksuista luopumislinjausta. Mikäli se ei etene, tulemme jatkamaan alueellista kampanjaa maksujen olennaiseksi alentamiseksi tai poistamiseksi.

 

Keskustelua käytiin myös Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta 2016

 

 

 

VALTUUSTOTERVEISET

:

 

Lahden kaupunginvaltuuston kokous 11.4. 2016

Esityslista liitteineen: http://ktweb.lahti.fi

Valtuusto verkossa: Valtuustoverkossa-lähetys katsottavissa tästä linkistä

 Lahden kaupunginvaltuusto päätti 11.4. kokouksessaan muun muassa yhdistyneen kaupungin strategiasta, Oskarinpihan kohtalosta, lisätalousarviosta Tiirismaan väistötilojen vuoksi, Viuhan luonnonsuojelualueesta ja sotekuntayhtymän valtuustosta. Paljon keskustelua aiheutti vastaus Vasemmistoliiton valtuustokysymyksen ja siihen liittyvä toivomusponsiesitys.

 SOTE-keskustelu

Vasemmistoliiton valtuuskysymys koski Sosiaali- ja terveysmaksujen jättikorotusten haittavaikutusten lievittämiseksi johti valtuuston tahdonilmaukseen terveysmaksujen kohtuullistamiseksi pienituloisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten osalta. Kokonaisuudessaan kysymys löytyy listan pykälän 28 liitteestä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei hyväksynyt sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kaupunginhallituksen vastausta terveysmaksujen jättikorotusten vaikutuksista.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Lientola ei olllut tyytyväinen vastaukseen

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kysyi:

– Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten kielteiset vaikutukset pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin potilasryhmiin voidaan viipymättä korjata?

ja

– Millä tavoin kaupunki aikoo siirtyä käytännössä Sosiaali- ja terveyspolitiikassaan pääkaupunkiseudun valitsemaan strategiseen linjaan, jonka mukaan terveyseroja kavennetaan pienituloisiin kohdistuvia maksuja alentamalla ja pyrkimällä maksuttomiin terveyskeskuspalveluihin?

Vastauksia ryhmä ei saanut.

Terveyserojen kaventaminen on EU:nkin yksi missio. Sote-uudistuksen tavoitteena on osaltaan tasata terveyseroja. Alueellisia eroja enemmän terveyseroihin vaikuttaa sosioekonominen tausta. Lahdessa ei sen sijaan ehkäistä terveyseroja, koska se ei ole strategiaan kirjattu.

Julkisia terveyspalveluja käyttävät työelämän ulkopuolella elävät pienituloiset; opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, kotiäidit, silpputyöläiset joilla ei työterveyspalveluita käytössään ole. Heistä ne joilla ei ole varoja tai kalliita vakuutuksia joilla piipahtaa yksityiselle. Siis suuriosa heistä on kaupunkilaisia joilla tulojen riittäminen elämiseen on taiteilua. 41,70 on pieni raha. Mutta tuhat euroa tienaavan talouden se, etenkin yhdessä lääkekorvausten omavastuun kanssa kaataa. Viivyttääkö siis terveyskeskukseen menoa vai jättää laskuja maksamatta ja ajautua perintäkierteeseen?

Hoitajamaksun käyttöönotto on Lientolan mielestä huono valinta. Hoitajamaksukäytäntö yhdessä 30% taksakorotuksen kanssa nostaa terveysmenoja kohtuuttomasti. Etenkin kun ensimmäisistä lääkkeistä menee viidenkympin omavastuupamaus yleensä samassa kuussa. Kaikilla ei maksukatto täyty, lääkkeisiin voi upota alkuun

satasia kuussa, eivätkä kaikki pienillä tuloilla kituuttavat ole toimeentulotukiasiakkaita, eikä terveyskeskusmaksujen vuoksi tule sellaiseksi päätyäkään.

Sosiaaliasiamiehen selvitys nostaa esiin huolen lääkkeiden ja terveyspalveluiden ostamattajättämisestä maksujen noustua ja erityisesti eläkeläisten ostovoiman huvetessa. Kuntaliitto on ilmiöstä huolissaan. Soste ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kantanut huolta asiasta jo pitkään. Mutta me kuvittelemme paikkaamme kaupungin taloutta taksoilla.

Hoitajamaksun käyttöönoton jälkeen Akuutti24- käynnit ovat kasvaneet 17,3% eikä sillä muka ole mitään yhteyttä maksuihin? Eikä siitä ole syytä huolestua? Kyllä on. Niin kauan kuin lähiklinikan hoitajalle tai lääkärille ei ole varaa ajoissa mennä, tulee Akuutti24-käyttö kasvamaan ja viivästyneen hoidon vuoksi kulut sairauksien hoidosta.

Lientola herätteli valtuutettuja ajattelemaan edes kaupungin taloutta, vaikkei yksilön asema kiinnostaisikaan. Ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa tulee hoitajamaksu poistaa ja lääkärimaksujen korotukset unohtaa. Kaupungin kassaa ei voi kartuttaa silmät ummessa ilman vaikutusten arviointia. Se on jäänyt tekemättä ja siitä kertoo myös tämä onneton ”vastaus” Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kysymykseen..

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti seuraavan ponsiesityksen:

”Kaupunginvaltuusto toivoo, että pienituloisiin kaupunkilaisiin kohdistuvat terveyskeskusmaksujen kielteiset korotusvaikutukset otetaan arviointiin talousarvion 2017 valmistelun yhteydessä ja selvitetään missä tuloryhmissä maksuja on syytä alentaa terveyserojen kasvun pysäyttämiseksi.”

Antti Holopainen kannatti ponsiesitystä

Antti Holopainen kannatti ponsiesitystä

Valtuutettu ja Kaupunginhallituksen jäsen Antti Holopainen jätti jo kaupunginhallituksessa eriävän mielipiteen .

Hänen mielestään Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ja siltä pohjalta valmisteltu päätösesitys oli puutteellinen. Päätösesityksessä arvioitiin virheellisesti 1.6.2015 käyttöön otetun ja 1.1.2016 korotetun hoitajamaksun vaikutukset terveyskeskusmaksukokonaisuuteen.

Päätösesityksessä väitettiin lisäksi virheellisesti, että maksukorotuksilla ei ole kielteisiä vaikutusta palvelujen käyttöön. Jo päätösesityksen tilastotiedot osoittivat muuta. Pääterveysaseman hoitajavastaanotolla käyneet asiakkaat ja käyntimäärät vähenivät. Samanaikaisesti akuutti 24:ssä käynnit lisääntyivät 17,3 %.

Hoitajamaksut yhdessä korotettujen muiden maksujen kanssa heikentävät pienituloisten pitkäaikaissairaiden kaupunkilaisten mahdollisuuksia käyttää terveyskeskuspalveluja. Muuttuneessa tilanteessa ei riitä, että ainoastaan toimeentulotukea saavat ovat vapautettuja terveyskeskusmaksuista. Maksuvapautuksia tulisi laajentaa vähintään kaikkiin niihin kaupunkilaisiin, joiden kuukausitulo jää alle 1000 euroa/kk, totesi valtuutettu Holopainen. Hän kannatti Lientolan esitystä

Valtuusto hyväksyi värikkään keskustelun jälkeen äänin 52-48 toivomusponnen.

 

Kokouksen viimeinen pykälä koski kaupungin strategiaa:

Elisa Lientolan ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Strategiaprosessi on ollut avoin ja hedelmällinen. Sopii tietysti kysyä, mitä muuta varten kaupunki oikeastaan on olemassa kuin ihmisiä? Kaikki muu todellisuudessa sitten onkin kaupungissa ihmisiä varten. Mutta hyvä että ihminen näkyy muuallakin kuin otsikossa.

Kaiken kaikkiaan strategiassa on paljon hyvää. Erityisen tärkeää on se, että Vasemmistoliiton itsestäänselvyytenä pitämä terveyserojen kaventaminen on nyt osa kaupungin strategiaa. Toivottavasti toteutamme tästedes sosiaali- ja terveyspolitiikkaa joka pyrkii tavoitteeseen niin hyvien elämäntapojen mahdollistaen, kuin hoitoon pääsyn oikea-aikaisuudenkin osalta, myös sosio-ekonomiset tekijät huomioiden.

Osallisuuden lisääminen on hyvä tavoite. Kaupunkilainen joka todella pääsee vaikuttamaan ympäristöönsä on takuulla tyytyväisempi. Hyvinvoiva kaupunkilainen, ihminen on muistettu visiossa. Vaikka yritysystävällisyys toistuu strategiassa ja hyvä tavoite se onkin, emme ole onneksi luoneet pelkkää kylmää yrityskaupunkivisiota

 

Lahden kaupunginvaltuuston kokous 11.4. 2016

Esityslista liitteineen: http://ktweb.lahti.fi

Valtuusto verkossa: Valtuustoverkossa-lähetys katsottavissa tästä linkistä

 

Lahden kaupunginvaltuusto päätti 11.4. kokouksessaan muun muassa yhdistyneen kaupungin strategiasta, Oskarinpihan kohtalosta, lisätalousarviosta Tiirismaan väistötilojen vuoksi, Viuhan luonnonsuojelualueesta ja sotekuntayhtymän valtuustosta. Paljon keskustelua aiheutti vastaus Vasemmistoliiton valtuustokysymyksen ja siihen liittyvä toivomusponsiesitys.

 

Vasemmistoliiton valtuuskysymys koski Sosiaali- ja terveysmaksujen jättikorotusten haittavaikutusten lievittämiseksi johti valtuuston tahdonilmaukseen terveysmaksujen kohtuullistamiseksi pienituloisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten osalta. Kokonaisuudessaan kysymys löytyy listan pykälän 28 liitteestä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei hyväksynyt sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kaupunginhallituksen vastausta terveysmaksujen jättikorotusten vaikutuksista.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Lientola ei olllut tyytyväinen vastaukseen

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kysyi:

– Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten kielteiset vaikutukset pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin potilasryhmiin voidaan viipymättä korjata?

ja

– Millä tavoin kaupunki aikoo siirtyä käytännössä Sosiaali- ja terveyspolitiikassaan pääkaupunkiseudun valitsemaan strategiseen linjaan, jonka mukaan terveyseroja kavennetaan pienituloisiin kohdistuvia maksuja alentamalla ja pyrkimällä maksuttomiin terveyskeskuspalveluihin?

Vastauksia ryhmä ei saanut.

Terveyserojen kaventaminen on EU:nkin missio.. Sote-uudistuksen tavoitteena on osaltaan tasata terveyseroja. Alueellisia eroja enemmän terveyseroihin vaikuttaa sosioekonominen tausta. Lahdessa ei sen sijaan ehkäistä terveyseroja, koska se ei ole strategiaan kirjattu.

Julkisia terveyspalveluja käyttävät työelämän ulkopuolella elävät pienituloiset; opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, kotiäidit, silpputyöläiset joilla ei työterveyspalveluita käytössään ole. Heistä ne joilla ei ole varoja tai kalliita vakuutuksia joilla piipahtaa yksityiselle. Siis suuriosa heistä on kaupunkilaisia joilla tulojen riittäminen elämiseen on taiteilua. 41,70 on pieni raha. Mutta tuhat euroa tienaavan talouden se, etenkin yhdessä lääkekorvausten omavastuun kanssa kaataa. Viivyttääkö siis terveyskeskukseen menoa vai jättää laskuja maksamatta ja ajautua perintäkierteeseen?

Hoitajamaksun käyttöönotto on Lientolan mielestä huono valinta. Hoitajamaksukäytäntö yhdessä 30% taksakorotuksen kanssa nostaa terveysmenoja kohtuuttomasti. Etenkin kun ensimmäisistä lääkkeistä menee viidenkympin omavastuupamaus yleensä samassa kuussa. Kaikilla ei maksukatto täyty, lääkkeisiin voi upota alkuun

satasia kuussa, eivätkä kaikki pienillä tuloilla kituuttavat ole toimeentulotukiasiakkaita, eikä terveyskeskusmaksujen vuoksi tule sellaiseksi päätyäkään.

Sosiaaliasiamiehen selvitys nostaa esiin huolen lääkkeiden ja terveyspalveluiden ostamattajättämisestä maksujen noustua ja erityisesti eläkeläisten ostovoiman huvetessa. Kuntaliitto on ilmiöstä huolissaan. Soste ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kantanut huolta asiasta jo pitkään. Mutta me kuvittelemme paikkaamme kaupungin taloutta taksoilla.

Hoitajamaksun käyttöönoton jälkeen Akuutti24- käynnit ovat kasvaneet 17,3% eikä sillä muka ole mitään yhteyttä maksuihin? Eikä siitä ole syytä huolestua? Kyllä on. Niin kauan kuin lähiklinikan hoitajalle tai lääkärille ei ole varaa ajoissa mennä, tulee Akuutti24-käyttö kasvamaan ja viivästyneen hoidon vuoksi kulut sairauksien hoidosta.

Lientola herätteli valtuutettuja ajattelemaan edes kaupungin taloutta, vaikkei yksilön asema kiinnostaisikaan. Ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa tulee hoitajamaksu poistaa ja lääkärimaksujen korotukset unohtaa. Kaupungin kassaa ei voi kartuttaa silmät ummessa ilman vaikutusten arviointia. Se on jäänyt tekemättä ja siitä kertoo myös tämä onneton ”vastaus” Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kysymykseen..

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti seuraavan ponsiesityksen:

”Kaupunginvaltuusto toivoo, että pienituloisiin kaupunkilaisiin kohdistuvat terveyskeskusmaksujen kielteiset korotusvaikutukset otetaan arviointiin talousarvion 2017 valmistelun yhteydessä ja selvitetään missä tuloryhmissä maksuja on syytä alentaa terveyserojen kasvun pysäyttämiseksi.”

 

Valtuutettu ja Kaupunginhallituksen jäsen Antti Holopainen jätti jo kaupunginhallituksessa eriävän mielipiteen . Hänen mielestään Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ja siltä pohjalta valmisteltu päätösesitys oli puutteellinen. Päätösesityksessä arvioitiin virheellisesti 1.6.2015 käyttöön otetun ja 1.1.2016 korotetun hoitajamaksun vaikutukset terveyskeskusmaksukokonaisuuteen.

Päätösesityksessä väitettiin lisäksi virheellisesti, että maksukorotuksilla ei ole kielteisiä vaikutusta palvelujen käyttöön. Jo päätösesityksen tilastotiedot osoittivat muuta. Pääterveysaseman hoitajavastaanotolla käyneet asiakkaat ja käyntimäärät vähenivät. Samanaikaisesti akuutti 24:ssä käynnit lisääntyivät 17,3 %.

Hoitajamaksut yhdessä korotettujen muiden maksujen kanssa heikentävät pienituloisten pitkäaikaissairaiden kaupunkilaisten mahdollisuuksia käyttää terveyskeskuspalveluja. Muuttuneessa tilanteessa ei riitä, että ainoastaan toimeentulotukea saavat ovat vapautettuja terveyskeskusmaksuista. Maksuvapautuksia tulisi laajentaa vähintään kaikkiin niihin kaupunkilaisiin, joiden kuukausitulo jää alle 1000 euroa/kk, totesi valtuutettu Holopainen. Hän kannatti Lientolan esitystä

Valtuusto hyväksyi värikkään keskustelun jälkeen äänin 52-48 toivomusponnen.

 

 

Kokouksen viimeinen pykälä koski kaupungin strategiaa:

 

Elisa Lientolan ryhmäpuheenvuoro:

 

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Strategiaprosessi on ollut avoin ja hedelmällinen. Sopii tietysti kysyä, mitä muuta varten kaupunki oikeastaan on olemassa kuin ihmisiä? Kaikki muu todellisuudessa sitten onkin kaupungissa ihmisiä varten. Mutta hyvä että ihminen näkyy muuallakin kuin otsikossa.

Kaiken kaikkiaan strategiassa on paljon hyvää. Erityisen tärkeää on se, että Vasemmistoliiton itsestäänselvyytenä pitämä terveyserojen kaventaminen on nyt osa kaupungin strategiaa. Toivottavasti toteutamme tästedes sosiaali- ja terveyspolitiikkaa joka pyrkii tavoitteeseen niin hyvien elämäntapojen mahdollistaen, kuin hoitoon pääsyn oikea-aikaisuudenkin osalta, myös sosio-ekonomiset tekijät huomioiden.

Osallisuuden lisääminen on hyvä tavoite. Kaupunkilainen joka todella pääsee vaikuttamaan ympäristöönsä on takuulla tyytyväisempi. Hyvinvoiva kaupunkilainen, ihminen on muistettu visiossa. Vaikka yritysystävällisyys toistuu strategiassa ja hyvä tavoite se onkin, emme ole onneksi luoneet pelkkää kylmää yrityskaupunkivisiota.

Lahden luonto ja liikuntapalvelut ovat tärkeitä niin kaupunkilaisten hyvinvoinnille kuin matkailuelinkeinollekin

Lahden luonto ja liikuntapalvelut ovat tärkeitä niin kaupunkilaisten hyvinvoinnille kuin matkailuelinkeinollekin

Kaupunki josta puuttuisi hyvinvointipalvelut liikunta, luonto ja kulttuuripalveluineen tuskin houkuttaisi yrityksiä työntekijöineen vaikka kiinteistöverot olisivat kuinka matalat tahansa. Eikä luonnosta, liikuntamahdollisuuksista ja korkeatasoisesta kulttuuritarjonnasta matkailullekaan haittaa ole.

Osallisuuden, aktiivisuuden ja onnellisuuden kannalta kulttuuri on avainasemassa. Tiedämme tutkimuksista että taide ja taideharrastuneisuus aktivoi kaikkien ikäryhmien ihmisiä enemmän kuin mikään muu harrastus aktiiviseen kansalaisuuteen, kouluttautumaan ja ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa vähentäen ennakkoluuloja ja masentuneisuutta. Meidän on todella mahdollistettava niiden saavutettavuus kaikille. Epäilijöille mielellään pidän erikseen luennon lähdeviitteineen.

Pitkäaikaistyöttömyyden korjaaminen ja ennaltaehkäisy on tärkeä kunnianhimoinen tavoite jonka toteuttaminen vaatii kaikkien toimijoiden sitoutumista, yksilöiden voimauttamista, mahdollisuutta löytää omat vahvuudet ja kasvattaa luottamusta osaamiseensa ja tulevaisuuteen, mutta ennen kaikkea oikeita työpaikkoja. Tarvitsemme myös kaikki mahdollisuudet kouluttautua uudelleen. Koulutuspolitiikassa meidän tulee terästäytyä. Yhtään toisen asteen tai ammattikorkean koulutuspaikkaa ei ole varaa menettää.

Iloitsemme lasten ja lapsiperheiden avun kohdentamisesta tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Lapsissa on tulevaisuutemme ja tiedämme kuinka 90- luvun lama lapsia kohteli. Olemme monessa suhteessa samalla tiellä. Lapsia ei saa jättää tällä kertaa laman jalkoihin. On hyvä että lapsi ja perhe otetaan huomioon kokonaisuutena. Harva perhe pyytää apua liian varhain, siksi on tärkeää että lasten kanssa työskentelevien aika riittää huomioimaan lapsen vaikeudet ja puuttumaan ajoissa.

Lahti Block Party osallisti kaupunkilaisia taidetoimintaan yli sukupolvirajojen 2014

Lahti Block Party osallisti kaupunkilaisia taidetoimintaan yli sukupolvirajojen 2014

tavoitteesta vähentää vanhusten yksinäisyyttä. Nämä molemmat vaativat resursseja ja toimenpiteitä. Vanhuksen yksinäisyyttä torjuttaneen parhaiten tukemalla yhteisöllisyyttä jo varhain. Erilaisten päivätoimintojen, joihin nyt ei budjetissa varaa ole, mahdollistaminen jo silloin kun toimintakyky riittää on tärkeää, samoin eri sukupolvien yhteistyö.

Olemme ympäristökaupunki, tulevaisuudessa toivottavasti yhä vahvemmin. Ympäristöosaamisen keskittymä toivottavasti tuo uutta ympäristöteknologia yritystoimintaa alueelle ja osaamme sitä rohkeassa kokeilukulttuurissamme myös vaikkapa kaupunkina itse hyödyntää ja sitä kautta tarjota yrityksille referenssikohteita maailmalle pyrkiessään.

Pohjavesi on yksi tärkeimpiä luonnonresursseja, sen turvaaminen on strategiakirjauksen arvoinen asia. Toivottavasti tämän strategian vahvistaessamme voimme myös unohtaa keskustelun siitä, voiko pohjavesille riskialtista soranottoa Renkomäessä jatkaa.

Näillä saatesanoilla hyväksymme strategian ja kiitämme avoimesta prosessista, niin Sirkku Huiskoa kuin kaikkia valtuutettuja. Tällä strategialla on katetta ja kunnianhimoa.

 

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro 9.11.2015 Lahden ja Nastolan yhteisvaltuusto

:

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Tämä talousarvioprosessi on ollut erityinen. Osin poikkeuksellisen valmistelun ja osin luonnollisesti siksi että tässä yhdistymistilanteessa 1+1 ei ehkä olekaan kaksi. Ilman lautakuntavalmistelua, jonka kautta normaalitilanteessa tiedämme, miten raami tulee vaikuttamaan palveluihin ja siihen millaisten valintojen edessä lautakunnat käyttösuunnitelmia tehdessä ovat, meidän on tunnustettava että voimme tehdä vain parhaamme tulevaisuutta luodatessamme.

Jos prosessi on ollutkin haastava, jopa pelottava, on neuvotteluilmapiiri ollut rakentava ja positiivinen, mistä suuri kiitos jokaiselle prosessiin osallistuneelle valtuutetulle ja virkamiehelle. Uudessa tilanteessa on myös otettu käyttöön uusia keinoja poliittisen prosessin parantamiseksi, joille toivomme jatkoa.

Vasemmistoliiton Lahden valtuustoryhmälle työllisyyspolitiikka ja julkisten palveluiden turvaaminen kaupunkilaisille mahdollisimman tasa-vertaisesti ja ihmisläheisesti on ydinkysymys. Kaupunki on olemassa ihmisiä varten. On selvää että talousarvio ei ole yhdenkään puolueen näköinen, vaan valtuuston valtasuhteiden summa, johon valtakunnan politiikka asettaa reunaehtoja.
Työttömyys on Lahden seudun suurin ongelma. Työttömyys ei ole valinta, työtä ei kertakaikkiaan ole tarjolla. Työttömyydellä on talouden lisäksi inhimilliset ja sosiaaliset seuraukset. Haaskaamme tällä hetkellä valtavan osaamispotentiaalin. Monen nuoren tulevaisuuden suunnitelmat ja kova työ valuvat hukkaan. Moni tulevaisuus hapertuu juuri kun sen pitäisi alkaa. Meidän on kyettävä tukemaan työpaikkojen syntymistä ja nuorten polkua työelämään.

Työllisyys- ja elinvoimajaostolle kohdistuu isot odotukset. Elinvoiman ja työllisyyden parantaminen vaatii jokaiselta jaoston jäseneltä paneutumista tehtävään ja alueen toimijoiden aitoa kuulemista, keskinäinen taivastelu ei auta. On luotava dynaaminen verkosto joka todella toteuttaa elinvoimapolitiikkaa ja auttaa yrityksiä konkreettisesti nuorten palkkaamisessa. Kaupungin on myös itse näytettävä esimerkkiä henkilöstöpolitiikallaan ja työllistämistoimilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon budjettiin tehtiin tarpeellinen pieni lisäys jo kaupunginjohtajan toimesta ja resurssien painopistettä hiukan hivutettiin perusterveydenhuollon eduksi.
Vain toimiva ja ajoissa saavutettava perusterveydenhuolto ja varhainen puuttuminen voivat tuoda säästöjä sosiaali- ja terveyssektorille samalla kun terveydellisten haittojen varhainen hoito myös parantaa elämänlaatua.

Vanhusten hoidossa eletään murrosta. Resurssien kotihoidossa on riitettävä turvaamaan kotona pidempään asuvien vanhusten tarpeet. Kotiin yksinäisyyden vangiksi jääminen ei tunnu sen arvokkaammalta tai inhimillisemmältä vanhuudelta, kuin laitoksessa vietetty, jos epäonnistumme muutoksessa. Ihminen tarvitsee paitsi katon, ruoan ja lääkkeet myös vuorovaikutusta toisiin ihmisiin. Uusi sosiaalihuoltolaki tuo omat, sinänsä positiiviset, haasteensa ja sen toteuttamiseen tarvittavia resursseja tulee arvioida herkällä muutosvalmiudella

Maan Hallituksen päätös heikentää varhaiskasvatusta poistamalla subjektiivinen päivähoito-oikeus, on meihinkin vaikuttava harha-askel, joka toivottavasti ymmärretään pian korjata.
Tiedämme miten 90- luvun lama vaikutti silloin lapsiin. Nämä lapset ovat tämän päivän vanhempia ja me toistamme nyt edellisen laman virheitä. Varhaiskasvatus ei ole lasten säilömistä aikuisten työssäkäynnin ajaksi, vaan pedagogisesti tavoitteellista toimintaa ja yksi parhaista ennaltaehkäisevistä palveluista. Päivähoidossa voidaan havaita haasteet lapsen kehityksessä ja se voi olla uupuneen vanhemman pelastusrengas. Varhaiskasvatus ei saa olla ehdollista eikä säästökohde.
Koulu-, päiväkoti-, ja terveysasemainvestoinnit eivät tule hetkeäkään liian aikaisin. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä pitää tärkeänä suunnitella palveluverkkoa pitkälle tulevaisuuteen, niin että tilat muuntuvat käyttötarpeen mukaan ikäluokkien tullessa ja mennessä. Jatkossa meillä ei saa yksikään ikäluokka joutua käymään koko peruskouluansa remontin keskellä parakeissa.
Muutokset aiheuttavat aina epävarmuutta, luopumisen tuskaa ja turhautumista. Jos palkintona on parempien opetusresurssien turvaaminen kasvavien kiinteistökulujen sijaan ja samalla päästään eroon riskikiinteistöistä, niin muutos kannattaa. Valtuutetun tehtävä olisi helppoa jos jokainen saisi tehdä mieleisensä kouluverkon tyhjästä ja viitata kintaalla nykyisyydelle.

Virheistä on tässäkin kaupungissa opittu. Peruskorjaus tarkoittaa nyt perusteellista korjausta, purkamista niin pitkälle kuin tarve vaatii. Riskien ei uskota häviävän tiivistämällä. Tiirismaan kiinteistön kohtaloa ei kukaan tiedä. Kukaan ei voi taata uudisrakennuksenkaan turvallisuutta sataprosenttisesti ja vaikka esimerkkejä epäonnistuneista menneiden vuosien peruskorjauksista on, niin on myös onnistumisista. Meille kaikille on tärkeää että lapsemme, nuoremme ja henkilöstömme voivat jatkossa hyvin.

Positiivista on juniorien liikuntapaikkamaksujen helpotus vanhan Lahden puolelta. Jokaisella lapsella, sosio-ekonomisista taustoista huolimatta, pitäisi olla mahdollisuus harrastaa monipuolisesti.
Liikunta- ja kulttuuriharrastukset pitävät myös seniorit liikkeellä ja aikuiset terveinä ja työelämässä.
Sujuva ja kattava joukkoliikenne, jonka lippujen hinnat eivät karkaa käsistä, helpottaa monen kaupunkilaisen elämää työn, kodin, koulun, harrastusten ja ystävien välillä sukkuloinnin ekologisena ja turvallisena mahdollistajana.
Sosiaalinen ja henkinen pääoma on pääomista arvokkainta. Kulttuuripalveluissamme ei ole enää kiristämisen varaa. Elävä kulttuuri ja korkeatasoinen taide, ovat elinvoimaisen ja hyvinvoivan kaupungin mittari. Vapaan kentän valtakunnallisestikin arvostetut toimijat tekevät työllään kaupungille valtavaa lisäarvoa josta harvemmin muistetaan kiittää, etenkään taloudellisella vastaantulolla.

Meillä on nyt maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, nolo käytäntö, pitää museot kiinni viikonloppuisin. Sisällän tuotannossa mielikuvitus on tarpeen ja yhteistyökumppnit kullan arvoisia. Tällainen näivettäminen ruokkii itseään. Teatteri on jo tehnyt luovia ratkaisuja pystyäkseen toimimaan pienevillä resursseilla samalla kun on menettänyt Musiikkiteatteriopiskelijoiden työpanoksen. Orkesterin soittajat joustavat, mutta jossain vaiheessa viritysvara myös katkeaa.
On ymmärrettävää että Nastolassa tunnelmat ovat olleet ristiriitaisempia. Voimme kai kuitenkin todeta että yhdistymissopimuksen tavoitteet on saavutettu hyvässä hengessä ja Nastola myös saa liitoksessa positiivisia asioita, esimerkiksi tuntimäärä perusopetuksessa kasvaa kun toimintoja sovitetaan yhteen. Koululaista tämä ei välttämättä ilahduta juuri nyt, mutta lopussa kiitos seisoo. Kuten liitosprosessissakin. Tulevaisuutta, hyvää elämää, me tässä rakennamme.

Näillä sanoilla, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä hyväksyy talousarvion vuodelle 2016 lukujen ja pääosin sisällön osalta. Pienistä viime hetkellä ilmaan jääneistä kirjausmuutoksista sivistystoimialan osalta päästäneen vielä toivoakseni yli yhteisymmärryksessä viivyttämättä palveluverkkouudistuksen etenemistä.

Elisa Lientola (Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja)